Pohjanmaan noidilla oli jo vanhastaan kova maine, mutta puhdasoppisuuden aikana pistettiin pökköä pesään. Uskon ja pelon lietsoma mielikuvitus, kateus ja huonot välit sekä kovaotteiset kuulustelumenetelmät saattoivat tuoda jopa kuolemantuomion.
Perinteisiä umpipihoja on jäljellä enää vähän. Tällainen oli Kosolan mies- ja karjapihaan jaettu kartano silloin, kun talo vielä toimi suuren maatilan päärakennuksena.
Sotavuosien aikana yhteydet Amerikkaan ja Kanadaan lähteneiden pohjalaisten ja vanhan kotiseudun välillä olivat poikki. Vaasan Jaakkoo toimitti heille ajankohtaisia kuulumisia sodan jälkeen vuonna 1946.
Pohjanmaan tulvat ovat toistuneet suurin piirtein joka kevät vuosisatojen ajan, joten ne ovat oleellinen osa pohjalaisuuden historiaa. Kevättulvia osataan odottaa ja niitä lähdetään katsomaan kaukaa.
Etelä-Pohjanmaa tunnetaan suurista viljavista peltolakeuksistaan. Niiden historia on jo varsin pitkä – mutta aina niitä ei ole ollut. Millainen on kytösavujen perintö?
Iisakki Kosola eli nuoruusvuotensa puukkojunkkariajan Ylihärmässä ja nuoren aikuisuutensa Turun linnassa. Uusia alkuja tarvittiin useampia, ennen kuin hänestä tuli ison talon isäntä.
Iisakki Kosola oli alkujaan talon nuorempi poika eli tilaton mies. Näin kuitenkin luetteloitiin hänen omaisuutensa vuonna 1901.
Kosolan talo jaksaa yllättää! Vieläkin löytyy uusia väliseinän paikkoja ja mitä mielenkiintoisempia teknisiä ratkaisuja. Mikäs ihme tässä kuvassa on?
Paljon on vettä virrannut Lapuanjoessa sen jälkeen, kun Kosolan Talon seinillä on viimeksi näkynyt näin paljon uutta hirttä!
Vuonna 1979 Lapuan kaupunki levensi kirkkosiltaa Kosolan talon kohdassa. Leventämisen myötä sillan tukirakenteet tulivat kiinni talon seinään. Onneksi samanlaisia ratkaisuja ei tehdä enää tänään! Ei ainakaan näiden kuvien jälkeen…
Tahdotko kuulla meistä lisää? Tilaa uutiskirje! Se tulee kuukauden tai puolentoista välein. Tilauksen voi aina peruuttaa, jos alkaa siltä tuntumaan.
© 2020 Kosolan talo | Webdesign: Tilke. Osakeyhtiö
Viimeisimmät kommentit