Kun kaikki liittyy kaikkeen

Kosolan Talon henkilöhistorioita tutkiskellessa on ollut kiehtovaa huomata, miten eri aikoina taloa omistaneet ihmiset liittyvät toisiinsa muutenkin kuin talon kautta. Itse kukin meistä voi yllättyä löytäessään myös oman yhteytensä Kosolan Talossa vaikuttaneisiin ihmisiin. Minäkin!

Kosolan Talon omistushistoria 1861-1933:

1861-1881 Anders Wikman & Maria os. Kåhlsten

1881-1891 Juho Kero & Sanna os. Filppula

1891-1901 Iisakki Kosola & Maria os. Filppula

1901-1933 Vihtori Kosola & Eelin os. Lahdensuo, Väinö Kosola

Talon vanhimman osan v. 1861 rakennuttajaksi mainittu Matti Wilhelm Antila oli Eelin Kosolan äidin isä. Eelinin isä oli Viktor Wilhelm eli Ville Lagerstedt, joka muutti perheen sukunimen Lahdensuoksi vuonna 1906. Eelinin isän isä puolestaan oli Fredrik Wilhelm Lagerstedt, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies ja edistyksellinen maanviljelijä, jonka omistuksessa parhaimmillaan 1890-luvun puolivälissä oli kymmenesosa koko Lapuasta. Näin ollen mm. kansanedustajana ja ministerinä ynnä Vaasan läänin maaherrana toiminut Jalo Lahdensuo, kansanedustaja Oskari Lahdensuo ja teatterivaikuttaja Jalmari Lahdensuo olivat Eelinin setiä.

Talo oli lohkottu Filppula nro 2:sta. Juho Keron vaimo Sanna ja Iisakki Kosolan vaimo Maria olivat sisaruksia ja kotoisin Filppulasta. Heidän naapurissa asuva veljensä oli talollinen ja herastuomari Juho Filppula, jonka talon pinta-ala oli 350 hehtaaria ja joka jo vuonna 1887 perusti Lapuan Tiistenjoella meijerin yhdessä mm. Fredrik Wilhelm Lagerstedtin kanssa. Myös hän oli Lapuan taloudellisen, kunnallisen ja sivistyksellisen elämän johtavia persoonia.

Talon puodissa Suomen ensimmäisen maaseutukirjakaupan aloittanut Jaakko Hissa meni naimisiin Juho ja Sanna Keron Sanna-tyttären kanssa. Jalo Lahdensuo avioitui heidän Aliina-tyttärensä kanssa. Sekä Sanna että Aliina olivat Vihtori Kosolan serkkuja.

Pitkään sukututkimusta harrastaneena ja tietäen, että omissa sukujuurissa löytyy vahvoja haaroja Lapualle, kiinnosti tietenkin kaivella olisiko minullakin löydettävissä sukuyhteyttä Kosolan Talossa eläneisiin ihmisiin. Niitä löytyi varsin yllättävällä tavalla: Maria Wikmanin kanssa yhteiset esivanhemmat elivät 1600-luvun Vesilahdella. Sanna ja Maria Filppulan kanssa yhteiset esivanhemmat puolestaan elivät 1600-luvun Loimaalla! Oli niitä yhteisiä juuria vähän lähempänäkin: Eelinillä ja minulla löytyi yhteinen kantaperhe 1600-luvun ja Jaakko Hissan sekä Iisakki Kosolan kanssa 1700-luvun Härmästä. Juho Keron kanssa yhteiset esivanhemmat elivät Lapualla 1600-luvulla. Serkkuja siis ollaan, vaikkakin monen sukupolven takaa. Todennäköisesti lähes joka lukijalla on jokin omakohtainen yhteys Kosolan Talon kanssa tekemisissä olleisiin aikalaisiin. On hauska miettiä, miten lopulta me kaikki olemme jotain kautta sukua toisillemme.

Eivätkö juuri tällaiset pienet irtaimet tiedot olekin kiehtovia? Tuntuu jännittävältä ajatella sitä, miten kaikki liittyy kaikkeen ja jokainen tarina on polku seuraavaan. Internetin yhteisöllisellä geni.com -sukututkimusalustalla sukulaisuuksien selvittäminen käy käden käänteessä ilmaisversiollakin, kunhan omat pohjatyöt ovat tehtyinä. Genissä toki täytyy suhtautua sukulaisosumiin pienin varauksin, sillä mitä kauemmaksi ajassa mennään, sitä enemmän eri ihmisten selvittämissä tiedoissa on myös tulkinnanvaraa ja mahdollisia virheitä. Mielenkiintoista ja viihdyttävää osumien tutkiminen kuitenkin on.

Lähteet: Kuviasuomesta.fi /Roine, Piirainen. Lapuan rippikirjat. Geni.com

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Blogiarkisto