Erika Åbergin neuvot vanhan talon kunnostajille

Suomenkin televisiossa seuratusta sarjasta ”Talot huokuvat historiaa” tuttu asiantuntija keräsi parhaat vinkit vanhan talon kunnostajille hankkeemme järjestämässä Internet-tapahtumassa.

Komeat pohjalaiset talot -hankkeen Internetissä viime lauantaina järjestämä rakennusperintötapahtuma sisälsi paljon mielenkiintoista asiaa. Suomenkin televisiossa seuratusta sarjasta ”Talot huokuvat historiaa” tuttu Erika Åberg antoi neuvoja vanhan talon kunnostajille. Hän korosti hidasta etenemistä ja kehotti käyttämään aikaa talon aikakerrostumien tutkimiseen sekä perehtymään menetelmiin ja materiaaleihin ynnä suunnitteluun.

Ruotsissa valtakunnallisesti toimiva rakennusperintöyhdistys Svenska Byggnadsvårdsföreningen valitsi Erika Åbergin lokakuussa vuoden 2020 rakennusperinnön hoitajaksi. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, joka on tehnyt merkittävää työtä rakennusperinnön hyväksi Ruotsissa.

Kuva: Lina Östling. Lähde: https://byggnadsvard.se/erika-aberg-ar-arets-byggnadsvardare/

Säilytä ajalliset kerrostumat

Kun oppii arvostamaan talon ajallisia kerrostumia, voi huomata että ne ovat ehjiä ja toimivia, kauniitakin. Hyvistä materiaaleista tehtyjä kerrostumia voi aina kunnostaa. Ehjää ja toimivaa ei kannata turhaan poistaa, sen voi jättää kertomaan talon eri ikävaiheiden historiasta. Esimerkiksi kuluneet kynnykset ja lattialankut ovat osa vanhan talon tarinaa ja sen arvokkuutta. Esimerkiksi valurautahellat, peltiuunit, pihakaivot ym. ovat toimintavarmoja silloinkin, kun vaikkapa sähköt katkeavat. Kerrostumien säilyttäminen on hyvän laadun säilyttämistä ja niiden säästäminen luo kustannussäästöjä. Kannattavaa on myös kierrättää purkukohteista tulevia vanhoja materiaaleja puhdistamalla ja kunnostamalla niitä uuteen käyttöön.

Käytä aikaa perehtymiseen

Mitä paremmin oppii ensin tuntemaan perinteiset materiaalit ja menetelmät, sitä fiksummin osaa tehdä oikeita ratkaisuja kunnostustyön alkaessa. Rakentajille mainostetaan huoltovapaita materiaaleja, mutta sellaisia ei ole olemassakaan. Kaikki materiaalit ikääntyvät käytön, sääolosuhteiden ja ajan myötä väistämättä. Monet nykypäivän materiaalit ovat ”huoltovapaita” siinä mielessä, että niitä ei voi huoltaa eikä korjata, vaan ne täytyy vaihtaa uusiin sitten, kun ne eivät enää toimi. Rakennusperinnön hoitamisessa ja perinnerakentamisessa ydinidea on käyttää materiaaleja, joita voidaan huoltaa ja korjata aina uudelleen ilman tarvetta repiä pois ja korvata uusilla. Tällaiset materiaalit ovat luonnollisia ja ympäristöystävällisiä, jolloin ne ovat hyväksi sekä luonnolle että ihmiselle.

Hyvälaatuiset perinteiset, luonnonmukaiset materiaalit vanhenevat arvokkaasti. Joskus ne maksavat ostettaessa enemmän, mutta pitkän elinkaarensa vuoksi ne maksavat itsensä varmasti takaisin, jopa moneen kertaan. Hyvä esimerkki on aidon tiilikaton ja tiiltä jäljittelevän muoviprofiilikatteen vertaaminen keskenään: tiilikattoa huoltamalla ja yksittäisiä rikkonaisia tiiliä korvaamalla katto pysyy hyvänä vuosikymmenestä toiseen, kun taas profiilikatteen muovipinnoitteen hilseily ja rapistuminen on haaste, joka ei aina ratkea muulla kuin koko katteen uusimisella.

Hyödynnä kurssit ja opi tekemään itse

Käsityökustannusten osuuteen on vaikea vaikuttaa muutoin kuin siltä osin, mitä pystyy tekemään itse. Omaa osaamista voi kartuttaa osallistumalla erilaisille perinnerakentamisen kursseille. Esimerkiksi Pohjalainen Rakennusperintö ry järjestää tällaisia kursseja.

Erika uskoo, että rakennusperinnön hoidossa oleellisina pidetyt näkökulmat ovat keskeisiä myös tulevaisuuden rakentamisessa ja toivoo, että samat kestävyysperiaatteet omaksutaan tavanomaiseen rakentamiseen. Ympäristön kannalta järkevintä on panostaa rakentamisessa aidosti kestäviin materiaaleihin sekä rakennusosien ja rakennusten pitkiin elinkaariin. ”Toivon, että tulevaisuudessa purkamisen, hävittämisen ja uuden rakentamisen sijaan kunnostamisesta tulee itsestäänselvyys.”

HUOM kansikuva: Johan Spinnell. Lähde: Adam Smithin tekemä haastattelu ”Hemma hos Erika Åberg”, josta löytyy runsaasti kuvia Erikan omasta kodista. Löydät haastattelun TÄSTÄ.

Komeat pohjalaiset talot -hankkeessa on mukana Stundars rf, Kosolan Talo Oy, Pietarsaaren museo (Skatan puukaupunginosa) sekä Carlsron museo Kristiinankaupungista. Hankkeella jaetaan tietoa ja annetaan neuvoja vanhojen rakennusten hoidosta.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Blogiarkisto