Kosolan entinen umpipiha

Perinteisiä umpipihoja on jäljellä enää vähän. Tällainen oli Kosolan mies- ja karjapihaan jaettu kartano silloin, kun talo vielä toimi suuren maatilan päärakennuksena.


Talossa oli vielä Vihtori ja Eelin Kosolan aikana miespiha ja karjapiha, eli siihen lukeutui koko kartano kaikkine piharakennuksineen. Pohjanmaalla kartanolla tarkoitetaan talonpoikaisen pihapiirin rakennusten kokonaisuutta. Herraskartanoita täällä ei montaa ollutkaan, toisin kuin muualla maassa.   

Pinta-alaa maatilalla oli 380 hehtaaria. Tästä oli jo torpparilain myötä vuoden 1918 jälkeen erotettu 7 torppaa, joiden pinta-ala oli Vihtori Kosolan mukaan yhteensä 120 hehtaaria. Vihtorin v. 1935 julkaistun ”Viimeistä piirtoa myöten” -kirjan pinta-alatiedot poikkeavat ”Suomen maatilat V” -kirjassa julkaistuista (painovuosi 1933), mutta oletus on että hänen itsensä julkaisemat tiedot ovat oikeat. Viljeltynä oli 54 hehtaaria ja tiluksilla oli tehty maakunnan ensimmäinen salaojitus 1920-luvun lopulla.

Vihtori jalosti länsisuomenkarjaa ja tila toimi harjoittelutilana, jossa lehmäluku oli keskimäärin 22. Vuonna 1932 hevosia oli 5, lehmiä 18, sonneja 1, sikoja 10 ja lampaita 10.  Lisäksi oli kaksi mehiläisyhdyskuntaa ja 500 kanaa. Kosolan kanala oli Suomen ensimmäinen siitoskeskuskanala, joka erään tiedon mukaan sijaitsi kuitenkin nykyisen hotelli Lapuanhovin paikalla noin kolmensadan metrin päässä. Suomen maatilat V-kirjassa kerrotaan puutarhassa olleen 7 omenapuuta ja 60 marjapensasta. Hieman uudemmissa valokuvissa voi nähdä puutarhan puolella myös kasvihuoneen ja pärekattoisen leikkimökin. 

Vuonna 1904 rakennettu navetta oli Lapuan ensimmäinen sementtipermantonavetta. Talli uusittiin 1910 ja sikala 1917. Uusi sikala rakennettiin 1923 sementtisisustuksella. Uusi sauna valmistui 1926 vanhan tilalle ja siinä oli vesiautomaatti suihkulaitteineen. Navettaa päivitettiin 1929, jolloin sinne lisättiin automaattiset vesilaitteet. Vihtori mainitsee kirjassaan myös leivintuvan. Lisäksi Kosolan kartanolla oli ainakin yksi makasiini, jota vuokrattiin  liikkeenharjoittajille. Liiterit – esimerkiksi halkoliiteri – sijaitsivat usein tallin tai muun rakennuksen jatkeena samassa rivissä. Herättäjän talonmiehenä toimineen Erkki Salon mukaan 1950-luvulla metrin mittaiset halot kipattiin kadulta alas joenpuoleisessa päädyssä, heiteltiin kellarin ovesta sisään ja otettiin siitä poltettaviksi.

Kaikki mainitut pihapiirin rakennukset – leivintupa, sauna, talli, navetta ja lammasketta, sikala ja makasiini sekä myöhemmin tehdyt rakennukset – on purettu.


Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on image-1.png
Suurennos kuvasta, joka ajoittuu 1910-luvulle tai 1920-luvun alkuun. Kuva kertoo tuolloisesta ulkorakennusten määrästä Kosolan ja naapureiden pihapiireissä. Rakennuksia tarvittiin myös peltojen ja metsäpalstojen luona. Punaiset nuolet osoittavat tiet, jotka rajaavat Kosolan tonttia. Vihreä nuoli näyttää, missä menee Kosolan ja Lassilan välinen raja. Ulkorakennusten takaa näkyvät Kosolan päärakennuksen ylimmät ikkunat, katolle vievien tikapuiden perinteinen sijainti sekä mm. kadunsuuntaisen siipiosan kattorakenne pihamaan puolella ennen v. 1959 tehtyä katon korotusta ja lisäosan rakentamista.  Kuva: Museovirasto, Muraja-suvun perhealbumista, om. Iiro Muraja.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on image-2.png
Tämä kuva ajoittuu 1920-1930-lukujen vaihteeseen. Päärakennuksen ovelta pihaan päin nähden vasemmalla puolella oleva rakennus oli ilmeisesti mainittu leivintupa. Pohjalaisella kartanolla hevostallin perinteinen paikka oli vastapäätä päärakennusta. Usein tallin ja liiterin muodostaman rakennuksen keskellä oli portti, josta kuljettiin takana olevaan karjapihaan. Kuvassa näkyy makasiinin seinässä kyltti, jossa lukee ”Englebert”. Oy Englebert Gummi Ab myi polkupyörien, moottoripyörien, henkilöautojen, kuorma-autojen, lilnja-autojen ja traktoreiden renkaita. Kosolassa toimi siis valokuvan ottamisen aikaan liike, jolla oli Englebertin edustus Lapualla. Kuva: Lapuan kaupunki  

Umpipihoja rakennettiin jo keskiajalla. Rakennusten määrä pihapiirissä osoitti talon vaurautta ja asemaa, joten ne olivat ylpeyden aihe. Jokaisella rakennuksella oli oma käyttötarkoituksensa ja ne muodostivat keskenään toiminnallisen yhteyden. Umpipihat alkoivat kuitenkin vähentyä jo isonjaon yhteydessä, kun taloja siirrettiin vanhoista kylärykelmistä etäämmälle, peltojen luo. Kosolankin viljelykset sijaitsivat kauempana, Alajoen laajenevan peltolakeuden reunalla, mutta päärakennus pysyi jokirannassa. Isokylän luonne muuttui koko ajan kaupunkimaisemmaksi, kun asukkaiden elannosta yhä suurempi osa tuli kaupankäynnistä ja palveluista. Kosolassa toimi majatalo ja siitä vuokrattiin toimitiloja myös muille yrittäjille. Talon rooli maatilan päärakennuksena päättyi siinä vaiheessa, kun Vihtorin ja Eelinin poika Niilo hankki oman tilan Lapuan Välilästä vuonna 1939. Kosolan maat jäivät hänen viljelykseensä senkin jälkeen, kun Eelin myi talon Herättäjä-Yhdistykselle vuonna 1948.

Ylläolevat kuvat ovat Herättäjä-Yhdistyksen taloon jättämästä kuvakoosteesta. Vuonna 1999 purettiin viimeinen tuolloin vielä olemassa ollut ulkorakennus. Näin saatiin lisää tilaa kirjakaupan tarvitsemalle paikoitusalueelle.  Nyt ongelmana on, että päärakennuksen kivijalka kissanluukkuineen on eri korkeudella kuin asvaltoitu piha. Periaatteessa nyt olisi tarpeen jakaa pihaa kahdelle korkeudelle, jolloin talo saisi ympärilleen tarpeellisen ilmatilan alemmassa pihassa, ja parkkialuetta jäisi yhä riittävästi ylempään pihaan.

Lähteet: Suomen maatilat V (1933). Kosola, V. (1935): Viimeistä piirtoa myöten. Erkki Salo, puhelinkeskustelu 1.9.2020. Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas, hintaluettelo jälleenmyyjille vuodelle 1931. Polkupyöräosien ja välineiden tukkuhinnat. Oy Englebert Gummi Ab, Hinnasto n:o 19, heinäkuu 1938. Helemi, Lapuan historiallinen tietokanta.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Blogiarkisto
Viimeisimmät kommentit

Yhteystiedot

Kosolankatu 1
62100 Lapua

Sähköposti:
taina.hautamaki@kosolantalo.fi

Ota yhteyttä

Seuraa meitä
somessa!

Tilaa meidän uutiskirje!

Tahdotko kuulla meistä lisää? Tilaa uutiskirje! Se tulee kuukauden tai puolentoista välein. Tilauksen voi aina peruuttaa, jos alkaa siltä tuntumaan.

© 2020 Kosolan talo | Webdesign: Tilke. Osakeyhtiö