Kosolan kievari on nyt vastannu lukuusiin toiveisihin ja avannu ovensa joka arkipäivä klo 11-16 palavelevana lounaskaffilana. Lounas on tariolla klo 10.30-13.30.
Kosolan talon keittiöstä vastaa uus ravintolatiimi, joka kuuluu Etelä-Pohojanmaallakin jo pitkään toimineeseen Sodexo-ketjuhun. Tarjolla on päivittäin vaihtuva keittoateria jälkiruokakaffeineen. Keitot ovat pohjalaasille mieleestä perinteistä koti- ja lähiruokaa. Ruoka- ja kaffilatarjonnas ovat vahavasti esillä vuodenajat ja juhlasesongit.
Lounasravintola on auki arkipäivisin kello 10-17. Illat ja viikonloput on varattu yksityystilaasuuksihin, kokouksihin ja porukkavieraaluuhin. Uus keittiötiimi hoitaa myös tilaustarjoolut.
Avauksen kunniaksi Kosolan talo on tuottanu Vapauta lapuanpaita! -näyttelyn, joka pureutuu kuuluusan sinimustan paitamallin historiaan, käyttöhön ja merkityksihin.
Lapuanpairan eli sinimustan villapairan käyttö herättää sen tuottamien vahavojen mielikuvien takia kiistelyä. Sen käyttäjä tulukitahan herkästi äärioikeiston kannattajaksi. On syytä kysyä, kenellä on oikeus määritellä pairan viesti nykyajas ja onko sillä ylipäätään viestiä? Näyttelyn avauspuheenvuoron klo 17 alakavas tilaasuures käyttää sinimustan käyttöä julukisesti kritisoonu Ilikka-Pohojalaasen päätoimittaja Markku Mantila. Näkemyksiänsä pairasta kertoo myös Kosolan talon isäntä, yrittäjä Jari Vesanen.
Vesanen toteaa julukisuures keskusteltavan saamelaasten oikeuresta määrittää, kuka on saamelaanen ja miten niiren kulttuuriperintyä on soveliasta käyttää. Tähän kulttuuriperintöhön kuuluvat myös saamelaasasut ja niiden merkitys.
– Tämä oikeus saamelaasille iliman muuta kuuluu ja tämon laajasti hyväksyttyä. Suotakohon sama oikeus myös lapualaasille oman perinnepaitansa kohoralla.
Lapuanpairalla on ollut eri aikoona erilaasia merkityksiä.
– Se syntyy körttiseurun kansanpaitana, mutta sai myöhemmin poliittisen värin Vihtori Kosolan ja antikommunistisen Lapuan liikkehen ja IKL:n käytös. Etelä-Pohojammaalla se palautuu myöhemmin neutraaliksi kotiseutupairaksi, ja muun muas eteläpohojalaaset poliisit käyttivät sitä virka-asunsa kans. 1970-luvulla se erusti vastareaktiota Suomen vasemmistorarikalismihin.
Vesanen kertoo, että hän saa usein selevitellä, miksi hän ei ole äärioikeiston kannattaja, vaikkon sinimustas villapairas. Keskustelu päättyy, kun Vesanen kertoo perhetaustastansa. Hän on lähtöösin Vaasasta työväenluokkaasesta korista, johon tuli hänen lapsuuressansa vain yks sanomalehti, SKDL:n Kansan Ääni. Lehteä painettihin samas Työn Äänen kirjapainos, jonka Lapuan liike tuhos. Lapuan liike hyökkäs justihin sellaasia perheitä vastahan, jota Vesasenkin lapsuus erustaa. Silti hän käyttää lapuanpaitaa ja myös määrittelöö sen merkityksen itte.
– Mun päälläni se erustaa ensisijaasesti sovintoa historian kans, mutta myös isänmaallisuutta. Mun mielestäni ääriliikkeille ei pirä antaa yksinoikeutta siniseen ja mustahan.
Ukrainan sota saattaa muuttaa asenteita
Vesanen arveloo, että Venäjän Ukrainaa vastahan keväällä 2022 käynnistämä hyökkäyssota saattaa muuttaa suomalaasten asennootumista myös sinisen ja mustan eri merkityksihin. Syksyllä julukaastu rosentti Jukka-Pekka Pietiääsen Vihtori Kosola – mies ja myytti -elämäkerta (Minerva 2023) taustoottaa Kosolan elämän kantavaksi teemaksi muorostunehen venäläisvihan. Kommunismi olikin Kosolan silimis yks venälääsyyren ilimentymä. Kosolan vihan taustalla oli Venäjän harioottamat sortotoimet ja jääkärivärväyksestä saatu vankilatuomio. Lapuanliike syyllistyy laittomuuksihin ja ylilyöntiihin, ja Kosolan silimis suomalaanenkin kommunisti oli ryssä.
– Viime vuosina lapuanpaita on saanut jälleen poliittista väriä muutamien poliitikkojen käytettyä sitä mainoksissaan. Tämä leima himmenee siten, ettei paitaa jätetä vain poliitikkojen ja ääriliikkeiden käyttöön.
Samaan aikaan Vapauta lapuanpaita! -näyttelyn kanssa avataan Juureva jussipaita -näyttely, joka kertoo tämän perinnepaidan synnystä, käytöstä ja merkityksistä uhmakkaan ja oikeamielisen pohjalaisuuden tunnuksena. Se on Seinäjoen museoiden ja Taito Etelä-Pohjanmaan yhdessä koostama kokonaisuus.
Vihtori Kosolan kamari pysyy suljettuna
Tähän mennes runsahalla milijoonalla eurolla restauroitu Kosolan talo on historiamatkailukohore, joka toimii kokous- ja juhulatalona, tilausravintolana sekä arkisin lounaskaffilana. Restauroonti jatkuu erelleen. Yli 200-vuotiaan talon kuvitetut historiaopastukset valottavat sen omistajasukujen ja Lapuan vaiheeta Suomen soran, puukkojunkkarikauren, jääkäriliikkeen, nuorisoseuraliikkehen ja 1930-luvun poliittisen kuohunnan näkökulumasta sekä taloa eristyksellisenä mallimaatilana ja herännääsyyren päämajana.
Juuri avattu Isoo sali on toiminu 1930-luvulla Lapua liikkeen komentokeskuksena ja on käytös juhulatilana. Lapuan liikkeen kansliana toiminu Vihtori Kosolan työhuone on parahillaan entistettävänä 1930-luvun asuhun. Se jää sulietuksi museohuoneeksi, joka ei tuu kuulumahan vuokrattaviin asiakastiloohin.
Kosolan kievaris tikutahan lämpööstä Ukrainan sotilaille
Kosolan maatilan komia päärakennus on ollu 1800-luvun puolivälistä alakaen myös liiketaloo, jonka puotiihin, kirjakauppoohin ja kievarihin on poikettu seurustelemahan, sivistymähän ja eristämähän ajankohtaasia yhteiskunnallisia hankkeeta. Perinne jatkuu kirjakahvilas, johona isäntä pitää pohojalaaseen kirjallisuuteen perehtyvää lukupiiriä, ja johona on luettavana valikooma kotiseutuhistoriaa.
Neulepiiris tiistaisin klo 12-14 aletahan kutomahan neuleeta Ukrainan sotilahille. Piiris saa mallit ja opastuksen ampumalapasten, kypäränalusmyssyjen ja vartalonlämmittimien kutomisehen. Neuleeta voi tikuta aina kaffilan aukioloaikoona. Piiri ottaa vastahan lahajootuslankoja ja puikkoja.
Perinnepaitojen näyttelyyhin on vapaa pääsy kaffilan aukioloaikoona ma-pe klo 10-17. Avajaaspäivänä näyttelyt on auki koko päivän klo 10-19 asti.
