Kosolan kievari vastasi lukuisiin toiveisiin ja avasi ma 26.2. ovensa joka arkipäivä klo 10-17 palvelevana lounaskahvilana. Lounas on tarjolla klo 10.30-13.30.
Kosolan talon keittiöstä vastaa uusi ravintolatiimi, joka kuuluu Etelä-Pohjanmaallakin jo pitkään toimineeseen Sodexo-ketjuun. Tarjolla on päivittäin vaihtuva keittoateria jälkiruokakahveineen. Keitot ovat pohjalaiskodeissa rakastettua perinteistä koti- ja lähiruokaa. Ruoka- ja kahvilatarjonnassa ovat vahvasti esillä vuodenajat ja juhlasesongit.
Lounasravintola on auki arkipäivisin kello 10-17. Illat ja viikonloput on varattu yksityistilaisuuksiin, kokouksiin ja ryhmien vierailuihin. Uusi keittiötiimi vastaa myös tilaustarjoiluista.
Avauksen kunniaksi Kosolan talo on tuottanut Vapauta lapuanpaita! -näyttelyn, joka pureutuu kuuluisan sinimustan paitamallin historiaan, käyttöön ja merkityksiin.
Lapuanpaidan eli sinimustan villapaidan käyttö herättää sen tuottamien vahvojen mielikuvien vuoksi kiistelyä. Sen käyttäjä tulkitaan herkästi äärioikeiston kannattajaksi. On syytä kysyä, kenellä on oikeus määritellä paidan viesti nykyajassa ja onko sillä ylipäätään viestiä? Näyttelyn avauspuheenvuoron klo 17 alkavassa tilaisuudessa käyttää sinimustan käyttöä julkisesti kritisoinut Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Näkemyksiään paidasta kertoo myös Kosolan talon isäntä, yrittäjä Jari Vesanen.
Vesanen toteaa julkisuudessa keskusteltavan saamelaisten oikeudesta määrittää, kuka on saamelainen ja miten heidän kulttuuriperintöään on soveliasta käyttää. Tähän kulttuuriperintöön kuuluvat myös saamelaisasut ja niiden merkitys.
– Tämä oikeus saamelaisille ilman muuta kuuluu ja tämä on laajasti hyväksyttyä. Suotakoon sama oikeus myös lapualaisille oman perinnepaitansa kohdalla.
Lapuanpaidalla on ollut eri aikoina erilaisia merkityksiä.
– Se syntyi körttiseudun kansanpaitana, mutta sai myöhemmin poliittisen värin Vihtori Kosolan ja antikommunistisen Lapuan liikkeen ja IKL:n käytössä. Etelä-Pohjanmaalla se palautui myöhemmin neutraaliksi kotiseutupaidaksi, ja muun muassa eteläpohjalaiset poliisit käyttivät sitä virka-asunsa kanssa. 1970-luvulla se edusti vastareaktiota Suomen vasemmistoradikalismiin.
Vesanen kertoo, että hän saa usein selvitellä, miksi ei ole äärioikeiston kannattaja sinimustassa villapaidassa. Keskustelu päättyy Vesasen kertoessa perhetaustastaan. Hän on lähtöisin Vaasasta työväenluokkaisesta kodista, johon tuli hänen lapsuudessaan vain yksi sanomalehti, SKDL:n Kansan Ääni. Lehteä painettiin samassa Työn Äänen kirjapainossa, jonka Lapuan liike tuhosi. Lapuan liike hyökkäsi juuri sellaisia perheitä vastaan, jota Vesasenkin lapsuus edustaa. Silti hän käyttää lapuanpaitaa ja myös määrittelee sen merkityksen itse.
– Minun ylläni se edustaa ensisijaisesti sovintoa historian kanssa, mutta myös isänmaallisuutta. Mielestäni ääriliikkeille ei pidä antaa yksinoikeutta siniseen ja mustaan.
Ukrainan sota saattaa muuttaa asenteita
Vesanen arvelee, että Venäjän Ukrainaa vastaan keväällä 2022 käynnistämä hyökkäyssota saattaa muuttaa suomalaisten asennoitumista myös sinisen ja mustan eri merkityksiin. Syksyllä julkaistu dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Vihtori Kosola – mies ja myytti -elämäkerta (Minerva 2023) taustoittaa Kosolan elämän kantavaksi teemaksi muodostuneen venäläisvihan. Kommunismi olikin Kosolan silmissä yksi venäläisyyden ilmentymä. Kosolan vihan taustalla olivat Venäjän harjoittamat sortotoimet ja jääkärivärväyksestä saatu vankilatuomio. Lapuanliike syyllistyi laittomuuksiin sekä ylilyönteihin, ja Kosolan silmissä suomalainenkin kommunisti oli ryssä.
– Viime vuosina lapuanpaita on saanut jälleen poliittista väriä muutamien poliitikkojen käytettyä sitä mainoksissaan. Tämä leima himmenee siten, ettei paitaa jätetä vain poliitikkojen ja ääriliikkeiden käyttöön.
Samaan aikaan Vapauta lapuanpaita! -näyttelyn kanssa avataan Juureva jussipaita -näyttely, joka kertoo tämän perinnepaidan synnystä, käytöstä ja merkityksistä uhmakkaan ja oikeamielisen pohjalaisuuden tunnuksena. Se on Seinäjoen museoiden ja Taito Etelä-Pohjanmaan yhdessä koostama kokonaisuus.
Vihtori Kosolan kamari pysyy suljettuna
Tähän mennessä runsaalla miljoonalla eurolla restauroitu Kosolan talo on historiamatkailukohde, joka toimii kokous- ja juhlatalona, tilausravintolana sekä arkisin lounaskahvilana. Restaurointi jatkuu edelleen. Yli 200-vuotiaan talon kuvitetut historiaopastukset valottavat sen omistajasukujen ja Lapuan vaiheita Suomen sodan, puukkojunkkarikauden, jääkäriliikkeen, nuorisoseuraliikkeen ja 1930-luvun poliittisen kuohunnan näkökulmasta sekä taloa edistyksellisenä mallimaatilana ja herännäisyyden päämajana.
Juuri avattu Isoo sali on toiminut 1930-luvulla Lapua liikkeen komentokeskuksena ja on käytössä juhlatilana. Lapuan liikkeen kansliana toiminut Vihtori Kosolan työhuone on parhaillaan entistettävänä 1930-luvun asuun. Se jää suljetuksi museohuoneeksi, joka ei tule kuulumaan vuokrattaviin asiakastiloihin.
Kosolan kievarissa kudotaan Ukrainan sotilaille
Kosolan maatilan komea päärakennus on ollut 1800-luvun puolivälistä alkaen myös liiketalo, jonka puoteihin, kirjakauppoihin ja kievareihin on poikettu seurustelemaan, sivistymään ja edistämään ajankohtaisia yhteiskunnallisia hankkeita. Perinne jatkuu kirjakahvilassa, jossa isäntä pitää pohjalaiseen kirjallisuuteen perehtyvää lukupiiriä, ja jossa on luettavana valikoima kotiseutuhistoriaa.
Neulepiirissä tiistaisin klo 12-14 ryhdytään kutomaan neuleita Ukrainan sotilaille. Piirissä saa mallit ja opastuksen ampumalapasten, kypäränalusmyssyjen ja vartalonlämmittimien kutomiseen. Neuleita voi kutoa aina kahvilan aukioloaikoina. Piiri ottaa vastaa lahjoituslankoja ja puikkoja.
Perinnepaitojen näyttelyihin on vapaa pääsy kahvilan aukioloaikoina ma-pe klo 10-17. Avajaispäivänä näyttelyt ovat avoinna koko päivän klo 10-19 saakka.