Kosolan talossa avautuu keskiviikkona 8.5. Kuorikoskien kirkonrakentajasuvun mestariteoksista kertova rakennusperintönäyttely. Näyttely on avoinna omatoimista tutustumista varten lounaskahvilan aukioloaikoina sekä ryhmille sopimuksesta. Esillä on myös 1800-luvun lapualaisen rakentajamestarin Salomon Haaramäen valmistamia ja käyttämiä työkaluja, jollaisia myös Kuorikosket ovat käyttäneet.
Kuorikoskien neljän sukupolven mittainen rakentajamestarien suku on ainutlaatuinen ilmiö Suomen rakennustaidon historiassa. Huippuosaamisen ammatillinen jatkumo kesti kaustislaisessa suvussa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun ja ehti tuottaa Suomeen laajan ja kestävän rakennusperinnön. 140 vuoden aikana sukuun kuului peräti viisitoista kirkonrakentajaa ja rakennusmestaria, joiden osaaminen syntyi keskipohjalaisessa rakentamiskulttuurissa ja siirtyi isiltä pojille työtä tekemällä ja mallista oppien.
Miksi ”kapinalliset”?
Miksi näyttelyn nimenä on Kapinalliset Kuorikosket? Mitä tarkoittaa rakentajan rohkeus? Tämä viittaa Kuorikoskien hämmästyttävään rakennustaiteellisen vaistoon ja vahvaan ammatilliseen itseluottamukseen, joka oli syntynyt kokemuksen kautta. Usein se merkitsi tervettä kriittisyyttä arkkitehtien suunnitelmia kohtaan ja rohkeutta tehdä niin, että hyvä tulee.
Carl Ludvig Engel on lähes kanonisoitu suomalaisen arkkitehtuurin historiassa. Silti Heikki Kuorikosken mielestä Engelin suunnitelmilla esimerkiksi Lapualle ei tulisi sellaista kirkkoa kuin lapualaiset ansaitsevat. Siksi hän teki 1827 kirkon rakennusmestarina suunnitelmiin merkittäviä muutoksia muun muassa lisäämällä kirkkoon ikkunoita. Myös esimerkiksi Erkki Kuorikoski katsoi aiheelliseksi muokata lääninarkkitehti C. A. Setterbergin suunnitelmia Mustasaaren kirkon suhteen niin, että Setterberg närkästyi. Aina arkkitehdit eivät siis harmistumatta nielleet muutoksia, mutta aika on osoittanut ratkaisujen kestävyyden.
Jälkeläisten perustama säätiö vaalii rakennusperintöä
Suvussa laajana eläneen rakennustaidon sammuminen vain yhden sukupolven aikana kertoo entisaikojen ankarasta elämästä ja suuresta lapsikuolleisuudesta. Viimeisen mestarin Juho Jaakko Rauma Kuorikosken kymmenestä lapsesta yhdeksän menehtyi lapsena tai nuorena ja vain yksi tytär, Ester Rauha Rauma ehti jatkaa sukua. Hänen tyttäriensä Irma Alise Pihlajamaan ja Aini Orvokki Viitalan jälkeläiset ovat perustaneet Kuorikoskien kirkonrakentajasuvun perinneyhdistyksen, jonka kanssa yhteistyössä Kosolan talo Lapualla avaa nyt näyttelyn.
Aineisto on ollut esillä aiemmin kerran vuonna 1998. Osa aineistosta on Lapualla esillä digitoituna kuvaesityksenä. Lapua on oivallinen paikka näyttelylle, sillä Kosolan talon ikkunoista näkyy edellä mainittu suvun mestariteos, Lapuan tuomiokirkko, jonka seinärakenteita parhaillaan kunnostetaan. Näyttelyssä on esillä myös Kosolan talon korkeamman siipiosan rakentajan, lapualaisen Salomon Haaramäen 1800-luvun puutyökaluja, jollaisia myös Kuorikoskien aikana on käytetty.
Näyttely on avoinna 8.5. – 20.6. arkipäivisin klo 11-16. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lapualta näyttely siirtyy Kaustisen kansantaiteen keskukseen.
Näyttelyssä on myynnissä kirjaa Kuorikosket puukirkkojen mestarit 25 euron hintaan. Maksu MobilePaylla, tuotto Kuorikoskien kirkonrakentajien perinneseuran toimintaan.
Aineistoa on näyttelyssä seuraavilta paikkakunnilta ja teemoista:
Alajärvi | Hanko | Isojoki | Kaustinen | Kruunupyy | Kurikka | Kälviä | Lappajärvi | Lapua | Lapväärti | Mustasaari| Perho | Petolahti | Pyhäjoki | Pylkönmäki | Siipyy | Töysä | Uurainen | Veteli | Ylistaro | Ähtäri | Kuorikoskien sukupuu ja mestarien valokuvia | siltoja | tapuleita | piirustuksia | työsopimuksia | allekirjoituksia | lehtileikkeitä
