16-vuotiaan Oskari Koiviston vanhin raha on 2500-vuotias
Lapualla pidetään 2.–3. toukokuuta pitkästä aikaa vanhojen rahojen tapahtuma. Lapualle tapahtuma sopiikin, sillä alan harrastajat täällä olivat 1950-luvulla alan pioneereja Suomessa. Lapualla perustettiin maan ensimmäinen numismatiikan eli rahatieteen maakuntayhdistys 1955.
Tapahtuman järjestää Kosolan talossa Seinäjoen seudun numismaatikot ry.
– Rahanäyttely ja esitelmät sopivat kaikille, koska niihin ei vaadita mitään esitietoja, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kari Karhumäki.
Näyttelyn vanhimmat rahat ovat antiikin ajalta, ja arvokkaimpia kohteita ovat järeät, neliskulmaiset kahden taalerin rahaplootut 1700-luvun alkupuolelta. Esillä on myös keräilijä Jorma Imppolan kiinnostavia rahaväärennöksiä.
Jos piironginlaatikosta löytyy vanhoja rahoja, joiden arvo mietityttää, niitä voi tuoda tapahtumaan maksutta arvioitavaksi,
– Arviointi tuottaa joskus yllätyksiä, sillä jotka ovat voineet tietämättään säilyttää vuosikymmenet keräilijöiden himoitsemia kolikoita tai seteleitä.
Arviointia järjestetään harvoin, ja se on siksi suosittua. Se ottaa myös aikaa, minkä vuoksi maksuttoman arvioinnin määrä on rajattu 20 kappaleeseen. Isommat erät voidaan arvioida ja luetteloida erikseen sovitusti korvausta vastaan.
Venäjän novodelit ja väärennökset
Luvassa on kaksi kuvitettua luentoa lauantaina ja rahahuutokauppa sunnuntaina. Luennoijat ovat harrastajina eri sukupolvea. Suomen Numismaatikkoliiton varapuheenjohtaja Jorma Imppola on pitkän linjan keräilijä, kirjoittaja ja asiantuntija Vaasasta, Oskari Koivisto on 16-vuotias lukiolainen Lapualta.
Imppola on erikoistunut rahaväärennösten historiaan ja kertoo luennossaan erityisesti Venäjän keisarikunnan korkea-arvoisille rahankeräilijöille erikseen lyötetyistä laatukolikoista, novodeleista. Yksi novodeleista on vuoden 1867 kaksimarkkanen, joka on tapaukseen liittyvän historiallisen tilastoharhan vuoksi erittäin harvinainen ja himoittu. Keräilijät maksavat kolikosta jopa 100 000 euroa.
Imppola on mielissään Lapualla pidettävästä rahatapahtumasta, sillä Lapualla on alalla erityinen historia.
Suomen ensimmäinen, vuonna 1914 Helsingissä perustettu Suomen numismatiikan yhdistys, oli luonteeltaan ”herraskainen”, kun taas Lapualla 1955 perustettu Etelä-Pohjanmaan numismaattinen kerho oli ensimmäinen tavallisten ihmisten maakuntayhdistys. Valtakunnallinen Numismaatikko-jäsenlehtikin on Lapualla perustettu. Se siirtyi sopimuksella liiton julkaisuksi 1974.
– Lapuan kerhossa oli leppoisa ja mukava meininki, ja minäkin kävin Vaasasta päin usein sen tapahtumissa, Imppola kertoo. Hän muistelee Lapuan konkareita lämpimästi.
– Jussi Ylihärsilä, Tauno Värn, Matti Peurala, Jussi Mäntynen, Asko Luostari, Kalevi Virkki. Ja erityisesti pitkäaikainen puheenjohtaja Jaakko Suokko. Heidän johdollaan Lapuan nuorisotalolla pidettiin laadukkaita huutokauppoja ja liittokokouksia. Aina oli hyvää tavaraa ja keräilytarvikkeita, joka makuun jotakin, ja kaffia riitti. Kunpa paikalle tulisi nyt heidän sukulaisiaan kertomaan muistojaan!
Esillä Jeesuksen ajan rahoja
Toisen luennon pitää 16-vuotias Oskari Koivisto, jonka vanhimmat rahat ovat antiikin valtakunnista 500-luvulta eKr. Harrastus sai alkunsa kiinnostuksesta historiaan. Tietoa saa nykyisin hyvin verkosta, ja rahoja voi ostaa ulkomaisista nettihuutokaupoista.
Koivisto kertoo sujuvasti ulkomuistista rahojensa iät, arvot ja ominaisuudet sekä nimet hexagrameista denaareihin. Kolikot kertovat antiikin keisareiden valtakausista sekä Juudean, Rooman ja Persian sodista. Yksi kolikoista on tehty kristillisen kirkon lahjoittamasta kirkkohopeasta, jolla saatiin viime hädässä varustettua viimeinen voitokas Itä-Rooman armeija Persiaa vastaan 600-luvulla jKr. Sen teksti kertoo suuresta hädästä: Deus Adiuta Romani, Jumala auttakoon roomalaisia.
Yhdistys on avoin uusille harrastajille
Päivien aikana on hyvä tilaisuus tutustua ja liittyä Seinäjoen ja Vaasan numismaatikkojen yhdistyksiin.
Kari Karhumäki kiinnostui vanhoista rahoista jo lapsena, kun sai tutkia isänsä Esko Karhumäen vanhojen rahojen purkkia ja etsiä painetusta luettelosta niiden arvoja. Kiinnostus heräsi vuosikymmenten jälkeen uudestaan hänen käytyään Seinäjoen numismaatikkojen rahanäyttelyssä.
Kari Karhumäki ja Kosolan historiaopas Heli Karhumäki ovat sisaruksia, ja isän kolikot ovat yhteinen lapsuusmuisto. Heli aikoo arvioituttaa nyt ensimmäistä kertaa omatkin vanhat, isältä perityt rahansa, jotka ovat lojuneet lippaassa yli 20 vuotta.
– En odota löytyvän aarteita, mutta minua kiinnostavatkin enemmän rahojen historia ja tarinat kuin arvo.
Eräs historiallinen kolikko, vuonna 1916 käytössä ollut hopeakuparinen 25-penninen liittyy erityisellä tavalla Kosolan talon jääkärihistoriaan. Heli Karhumäki esittelee avauksessa tämän suuriruhtinaskunnan aikaisen kolikon ja sen tarinan salaisena jääkärivärväyksen koodina.
Kuvat:
1. Oskari Koiviston vanhin raha on keisari Augustuksen ajalta. Keisarien rintakuvia hän tulostaa 3D-malleina.
2. Näistä 11:sta antiikin ajan rahasta Oskari Koivisto pitää esitelmän la 2.5.
2. Jorma Imppola on konkarikeräilijä, joka on myös mukana arvioimassa yleisön vanhoja rahoja.
3. Jorma Imppolan esitelmä koskee erityisesti näitä Suomen suuriruhtinaskunnan aikaisten kaksimarkkasten erikoisia vaiheita.
…
Lisätietoja:
Kari Karhumäki, Seinäjoen Numismaatikot ry:n pj., kari.karhumaki@luovi.fi
Heli Karhumäki, Kosolan historiaopas, 040 172 3606, heli.karhumaki@kosolantalo.fi
Päivien ohjelma:
Lauantai 2.5. klo 11–15
11.00 Ovet avataan. Lapua-Seuran kahvila auki Iisakin tuvassa päivien ajan.
11.10 Näyttelyn ja tilaisuuden avaus, puheenvuorot Seinäjoen numismaatikot ry. pj. Kari Karhumäki ja Kosolan historiaopas Heli Karhumäki.
11.30 Rahojen arviointi alkaa Vallesmannin salissa.
13.00 Esitelmä, Suomen numismaatikot ry:n varapuheenjohtaja Jorma Imppola.
14.00 Lukiolainen Oskari Koivisto kertoo kokoelmastaan ja harrastuksestaan.
15.00 Tilaisuus päättyy.
Sunnuntai 3.5. klo 11–15
11.00 Näyttely ja rahojen arviointi alkavat.
12–14 Rahahuutokauppa, kesto noin kaksi tuntia.
14.30 Päätössanat
14.30–15 Rahojen arviointia