Ajankohta ma 9.6. klo 17, luento on maksuton ja avoin yleisölle, kahvila on auki
Kosolan talossa Lapualla avataan ensi maanantaina pienimuotoinen Isoviha ja pohjalaiset -kesänäyttely, joka on avoinna yleisölle heinäkuun loppuun saakka. Avausluennon pitää Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, kansanedustaja Teemu Keskisarja, joka on käsitellyt teemaa myös useissa kirjoissaan.
– Ajat Euroopassa ovat sellaiset, että on syytä jälleen muistaa 300 vuoden takaisia vaiheita Pohjois-Euroopan historiassa, sanoo Kosolan talon isäntä Jari Vesanen.
– Suomi oli Suuressa Pohjan sodassa suurvaltapolitiikan pelinappulana. Venäjän sotataistelut ja isonvihan miehitysaika Pohjanmaalla olivat käytännössä kansanmurha, jolla pyrittiin luomaan laaja, asumaton puskurivyöhyke Ruotsia vasten.
Näyttelyn teema on maakunnassa ajankohtainen myös Ilmajoen musiikkijuhlien tämänkesäisen Isoviha-oopperan vuoksi.
Esillä Kosolassa on talon omana tuotantona valmistettuja opastauluja Suuren Pohjan sodan ja isonvihan miehitysajan tapahtumista, taustoista ja vaikutuksista sekä seudun tunnetuista piilopaikoista vuosina 1713–1721.
Näyttelyaineistoa on lainattu Isonkyrön makasiinien pysyvästä Sodan ja rauhan näyttelystä. Nähtäväksi on saatu tuon ajan karoliinisotilaan asepuvun mallin mukaan tehty univormu sekä Isonkyrön perinne ja tykki -yhdistyksen tykkijäljitelmiä. Kuvataiteilija Heikki Laaksosen maalaukset kertovat tarinanomaisesti sodasta ja miehityksestä tavallisen pohjalaisen näkökulmasta.
Näyttely on avoinna omatoimiseen tutustumiseen kahvilan aukioloaikoina viitenä päivänä viikossa. Lainattu aineisto palautetaan heinäkuun jälkeen Isoonkyröön, jossa se on esillä Isonkyrön keskiaikaisen kivikirkon makasiineissa 1700-luvun markkinoiden aikana 8.–10. elokuuta.
Näyttelyn kokoaminen on ollut viestintäpäällikkö Heli Karhumäelle kiehtova sukellus 300 vuoden ankariin olosuhteisiin, joissa kuoli yli kymmenesosa Suomen väestöstä.
– Kiinnostava löytö oli vuonna 1939 valmistuneen Isoviha-draamaelokuvan vaiheet. Suomen kommunistit ottivat sen hampaisiinsa ja saivat sisäministerin kieltämään sen esittämisen talvisodan edellä ja välirauhan aikana sekä jatkosodan jälkeen vielä 1980-luvulle saakka. Elokuvan kaikki tunnetut filmikopiot tuhoutuivat tulipalossa 1959, mutta Ruotsista löytyi leikkaamaton versio, joka saatiin Suomeen 1970-luvulla.
