Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki nosti avauspuheessaan esille kirkonrakentajien taitoja historian eri vaiheissa. Hän arvostaa myös Kuorikosken rakentajasuvun taitoja, jotka ovat luoneet kauniita, kestäviä ja käytännöllisiä rakennuksia. Kuorikoskien kätten töihin kuuluu myös Matti Salomäen kotikirkko ja piispanistuimen kirkko, Kosolan talon ikkunoista Lapuanjoen vastarannalla näkyvä Lapuan tuomiokirkko.
Tässä on piispa Salomäen avauspuhe kokonaisuudessaan. Lopussa muutamia kuvia avajaisista.
Hyvät ystävät!
Kiitos kutsusta tähän tilaisuuteen! On mukava olla mukana senkin takia, että olen syntynyt tuossa joen toisella puolella Kuorikosken rakentaman kirkon vieressä ja työskennellyt kymmenen vuotta ennen nykyistä virkaa tuossa kirkossa ja tällä hetkellä se on oma piispankirkkoni.
Pari viikkoa sitten olin palvelemassa kirkossa, joka oli alun perin rakennettu jo 900-luvulla. Tuota kirkkoa oli alettu korjaamaan ja suurentamaan 1200-luvulla ja se tuli valmiiksi 1500-luvulla. Vieläkin se oli käytössä ja hyvässä kunnossa.
Meidän kirkkomme ovat nuorempia, mutta kyllä niilläkin monilla on ikää jo parisataa vuotta, kuten tuossa joen toisella puolella olevalla tuomiokirkolla. Tuollaisten nähtävyyksien äärellä tulee usein mietittyä, kuinka 1800-luvulla tai 1500-luvulla tai jo 900-luvulla on rakennettu valtavan kokoisia rakennuksia – ja ilman lasermittauslaitteita tai telineitä ja nostureita tai moninaisia koneita, joita meillä nyt on käytettävissä. Ja nuo rakennukset ovat tarkasti mitassa ja pysyneet pystyssä jopa vuosisatojen ajan. Itsekin jonkin verran rakentaneena tiedän, että se vaatii taitoa ja osaamista.
Ihmisen rakennustaito on periytynyt sukupolvelta toiselle. Aikanaan rakennettiin jo pyramidejakin ja muita suuria rakennuksia, ihmisten rakennustaito periytyy jo hyvin kaukaa.
Vanhassa testamentissa kerrotaan Jerusalemin temppelin yksityiskohtaisista suunnitelmista ja henkilöistä, joille Herra oli antanut erityisen taidon rakentaa erilaisia rakennelmia. Kerrotaan, miten kuningas Saul totesi: ”Ja temppeli, jonka minä rakennan, on oleva suuri, sillä meidän Jumalamme on suurin kaikista jumalista” (2. Moos. 18:11) Ja hän pohti: ”Mutta kuinka kukaan kykenisi rakentamaan hänelle asuntoa? Eiväthän taivasten taivaatkaan ole hänelle kyllin avarat! Mikä minä olen rakentamaan hänelle temppeliä” (1. Kun. 8:27).
Ja hän lähetti Tyroksen kuninkaalle Hiramille kirjeen: “Lähetä siis luokseni mies, joka on taitava käsittelemään kultaa, hopeaa, pronssia ja rautaa sekä valmistamaan punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia ja joka myös hallitsee kaiverrustyöt. Hän saa työskennellä yhdessä niiden ammattimiesten kanssa, joita minulla on Juudassa ja Jerusalemissa ja jotka jo isäni Daavid otti palvelukseensa”. Ja hän sai Tyroksen kuninkaalta viestin: ”Minä lähetän luoksesi viisaan ja taitavan miehen, Hiram-Abin, jonka äiti on danilainen ja isä tyroslainen. Hän osaa taitavasti käsitellä kultaa, hopeaa, pronssia, rautaa, kiveä ja puuta, valmistaa punaista ja sinipunaista purppuraa ja karmosiinia sekä valkaista pellavaa, ja hän hallitsee kaikenlaiset kaiverrustyöt. Kaikki tehtävät, jotka hänelle annetaan, hän osaa suorittaa yhdessä sinun omien ammattimiestesi ja isäsi, kuningas Daavidin, ammattimiesten kanssa”.
Tällaisen taidon omasivat myös Kuorikosken suvun miehet: heillä oli taito käsitellä taitavasti puuta ja muuta materiaalia ja taito kulki sukupolvelta toiselle. Kuorikosket ovat rakentaneet tai korjanneet yli 100 kirkkoa tai kellotapulia ja paljon muita rakennelmia. Meidän hiippakunnassamme on ehkä satakunta kirkkoa ja monessa niistäkin on Kuorikosken rakennussuvun käden jälkiä.
Pääosa Kuorikoskien kirkoista on ristikirkkoja. Ristikirkon suosiota heidän rakennelmissaan on pohdittu aina keisari Augustuksen ajoilta olevan arkkitehtuuriteoreetikon Marcus Vitruviuksen jaottelun pohjalta, jossa hän nostaa esiin kolme latinankielen sanaa: utilitas, venustas ja firmitas eli käytännöllisyys, kauneus ja kestävyys. Kaikki nämä voidaan nähdä toteutuvan ristikirkoissa.
Teologeilla on kuitenkin kaikkeen myös oma selitys. Niinpä olen ajatellut jo ennenkin ristikirkkojen hienolla tavalla viestittävän kirkon ydinsanomaa ja myöskin tämän hetken kirkkomme Ovet auki -strategiaa. Evankeliumin kaksi suurta viestiä on ”tulkaa” ja ”menkää”. Kirkon kellot kutsuvat ”tulkaa” ja evankeliumi kuuluttaa ”tulkaa minun tyköni kaikki työn ja kuormien uuvuttamat”. Luukkaan evankeliumissa todetaan: ”Idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulee ihmisiä, jotka käyvät aterialle Jumalan valtakunnassa” (Lk 13:29). Jumalanpalvelus puolestaan loppuu aina lähettämiseen: ”Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten” ja Jeesuskin käski opetuslasten mennä kaikkeen maailmaan. On siis luonnollista, että ovet ovat auki pohjoiseen, etelään, itään ja länteen tulla temppeliin ja lähteä maailmaan viemään sanomaa; ovet ovat auki joka suuntaan ja kaikille ihmisille. Ristikirkko julistaa evankeliumin sanomaa omalla muodollaan: se kutsuu kaikkialta ja lähettää kaikkialle!
On hieno asia, että Kuorikoski-näyttely on avautumassa tässä hiippakunnan pääkirkon kupeessa. Kohta 200 vuotta täyttävä tuomiokirkko on seurakunnan viides kirkko ja sekin on jo ehtinyt nähdä monenlaiset vaiheet autonomian ajoilta tänne asti. Vaikka se nyt onkin pienen kunnostuksen kohteena, se on hienosti palvellut seurakuntaa jo kauan ja saa toivottavasti palvella vielä pitkään tämänkin jälkeen.
”Mutta kuinka kukaan kykenisi rakentamaan hänelle asuntoa? Eiväthän taivasten taivaatkaan ole hänelle kyllin avarat!” Tätä ovat varmasti miettineet kaikki kirkonrakentajat aikanaan, mutta ovat antaneet lahjansa käyttöön Luojan kunniaksi ja monien iloksi – niin myös Kuorikosket.
Toivotan kaikille antoisaa näyttelyä Kuorikoskien kädentaitojen äärellä!
