Kosolan talo paljastaa salojaan

Että voisi näyttäytyä ehjässä asussa, täytyy ensin riisua risa. Samalla kun Kosolan taloa on riisuttu, on päästy näkemään kauan kätkössä olleita pintoja ja voitu tehdä päätelmiä talon rakennusvaiheista.

Vuosilukuja

Että voisi näyttäytyä ehjässä asussa, täytyy ensin riisua risa. Samalla kun Kosolan taloa on riisuttu, on päästy näkemään kauan kätkössä olleita pintoja ja voitu tehdä päätelmiä talon rakennusvaiheista. 

Kosolan talon kadunsuuntaisessa siipiosassa on merkkejä siitä, että osa hirsistä on rakennusvuotta 1861 reilusti vanhempia, mahdollisesti ruotsinvallan ajalta olevia. Hirsirakentamisessa on aina osattu kierrättää rakennusosia ja vaikuttaa siltä, että niin on tehty täälläkin. ”Lapuaa pitkin poikin” -fb-ryhmässä noteerasin päiväämättömän lehtileikkeen, jossa mainittiin ilmeisesti perimätietoon pohjautuen, että talon paikalta oli purettu siinä aiemmin sijainnut, huonokuntoinen talo. On siis hyvin mahdollista, että nykyistä siipiosaa rakennettaessa hyödynnettiin juuri tämän paikalta puretun edellisen talon hirsiä. 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20200507_140613-1.jpg
Betonivalut on poistettu kadunpuoleisesta siivestä. Vanhat muurinpohjat jätetään sijoilleen. Valun tilalle tulee rossipohja, jota varten maapohjaa madalletaan. 
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20200507_145339.jpg
Kuin arkeologisilla kaivauksilla! Lattioiden täytteistä  on löytynyt seinistä poistettujen tapettien kappaleita ja lehtiä. Maapohjasta on löytynyt mm. luita, hevosenkenkiä, lasia ja posliinia sekä kaakeliuunin palasia.

Lisää lohkoLisää lohko

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Armiroaskin-sisällä-korjausten-päiväys-1959-tilan-11-lattian-alta.jpg
Myös Kosolan joensuuntaisessa siivessä on oitettu lattioiden purku kengitysten tekemistä varten. Tupakkiaskiin on Eero Franssila merkinnyt edellisten korjausten päivämäärän vuonna 1959. 

Seinien levytyksiä on samalla otettu pois kokonaisina. Niiden alla on joissain kohdin rippeitä pinkopahvituksista ja pieniä fragmentteja aikaisemmista tapeteista. Alimpana on monessa kohtaa ilahduttavasti  säilynyt suoraan hirrelle liimattua sanomalehteä, joka auttaa iänmäärityksessä. 

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20200319_145619-768x1024.jpg
Tähän tilaan on tultu pihan puolella sijainneesta ovesta. Seinissä näkyy, missä vintinportaat ovat sijainneet. Entinen porstua siis!
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20200428_141243.jpg
Kadunpuoleisen siiven tiloja on käytetty vuosikymmenten kuluessa lukuisiin eri tarkoituksiin. Uusia kulkuaukkoja on tehty aina tarvittaessa ja vanhoja lyöty umpeen. Nyt kun ne kaikki paljastuvat, nähdään että monella seinällä hirttä on jäljellä enää nurkissa.   
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Tila-11-pitserian-pääty-kokoushuoneen-viereisen-tilan-sanomalehtipaperointia-9.jpg
Sanomalehteä  vuodelta 1883. Toisessa sanomalehdessä samalla seinällä päiväys on vuodelle 1893. 

Artturi Vuorimaa kirjoittaa kirjassaan ”Kolme kuukautta Kosolassa” talon elämästä vuonna 1930 ja mainitsee, että ”Kosolan päärakennus on kaksikerroksinen, rakennettu jo v. 1887.” Seiniltä löytyneiden sanomalehtienkin perusteella vaikuttaa todennäköiseltä, että tuolloin tiedetty rakennusvuosi olisi joenpuoleisen siiven rakennusvuosi. Rakentajaksi mainittu Salomon Haaramäki teki Lapualle useita komeita taloja nimenomaan 1870-, 1880- ja 1890 -luvuilla ja korjasi kirkkoa vuosina 1883-1888. Kosolan joensuuntainen siipi sopisi hyvin olemaan samaa sarjaa hänen tekemiensä muiden talojen kanssa. Mikäli joensuuntainen siipiosa rakennettiin vuonna 1887, sen rakennuttajina olivat Juho ja Sanna Kero eikä rakennuttajaksi mainittu Matti Vilhelm Antila, joka kuoli jo vuonna 1870.  Jos Matti Antila on rakennuttanut taloa, kyse voi olla vain kadunsuuntaisesta siivestä. Sitä rakennettaessa Haaramäki oli vasta 21-vuotias. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että hän olisi ollut tekemässä myös talon vanhaa osaa. Edelleen, mikäli nämä ajoitukset pitävät paikkansa, maakauppias Wikman perheineen ei koskaan asunut joenpuoleisessa siivessä. Sanna Kero oli Filppulan tyttäriä, eli Kerot rakensivat suvun maille. Sanna Kero oli myös Maria Kosolan sisar, joten Kerojen mennessä konkurssiin kaupat Kosoloiden kanssa tehtiin ”sukuun” ja omistus säilyi samassa perhepiirissä.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Tila-11-pitserian-pääty-IKLn-vaakuna-tapetissa.jpg
Ainoa edelleen seinässä kiinni oleva tapettipinta löytyi joenpuoleisen siiven toisesta päädystä, ja kas – siinä oli tallessa IKL:n vaakuna. Tämä säilytetään osana talon historiaa. 

Lapuan historiakirjat, Lapuan rippikirjat, maakunta-arkiston kiinnityskirjat ja perunkirjat, kiinteistönmuodostusasiakirjat, jakokirjat, vanhat kartat ym. antavat tietoa tipoittain. Lasse Harjulta olen saanut vanhoja valokuvia Pyhälahden Valokuvaamomuseosta ja monet muut lapualaiset ovat auttaneet muistitiedolla, mistä suuret kiitokset! Kaikkea tätä aineistoa sekä rakennuksen omaa kertomaa yhdistelemällä ja vertailemalla syntyy kokonaiskuva. Näin aina kun tulee uutta tietoa, voi korjata edellistä.   Lisää lohkoLisää lohko

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Blogiarkisto

Viimeisimmät postaukset

Viimeisimmät kommentit

Yhteystiedot

Kosolankatu 1
62100 Lapua

Sähköposti:
taina.hautamaki@kosolantalo.fi

Ota yhteyttä

Seuraa meitä
somes!

Tilaa meirän uutiskirje!

Tahdotko kuulla meistä lisää? Tilaa uutiskirje! Se tulee kuukauden tai puolentoista välein. Tilauksen voi aina peruuttaa, jos alkaa siltä tuntumaan.

© 2020 Kosolan talo | Webdesign: Tilke. Osakeyhtiö