Kun viimeksi kirjoitin Kosolan talon restauroinnista, tiloissa tehtiin vasta ensimmäisiä pintakäsittelyitä. Näissä kuvissa näkyy, miten töitä jatkettiin vuoden 2022 aikana aina joulukuulle saakka, jolloin tiloissa avattiin Kosolan kievari. Siitä lähtien kulunut ensimmäinen toimintavuosi 2023 olikin melkoista haipakkaa! Meidät on vastaanotettu hyvin, tilat ovat olleet asiakkaiden ahkerassa käytössä – ja niistä on tullut runsain mitoin ihastunutta palautetta. Se lämmittää kaikkien meidän Kosolan talon tekijöiden mieltä tavattomasti!
Kievarin tilat
Kadunsuuntaisessa vanhemmassa siipiosassa on keittiön lisäksi kolme tilaa: roosa, keltainen ja sininen. Roosassa tilassa on tarjoilutiski ja seinät on roiskemaalattu savimaalilla pinkopahville. Kun tullaan peremmälle, pöytäpaikan voi ottaa keltaisesta tilasta, jonka seinät on pellavaöljymaalilla marmoroitu paperoidulle hirrelle. Pikkuväelle on syöttötuoleja, ja taaperoille ihan oma pieni pöytä penkkeineen.
Iisakin tuvassa on lisää pöytiä, ja siellä lautaseinät on maalattu preussinsiniseksi sävytetyllä munaöljytemperalla.
Kievarin tilat jatkuvat ”uudemman”, eli joensuuntaisen korkeamman siipiosan puolella. Tässä on nyt sinivalkoinen, tapetoitu Vallesmannin Sali.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy palanen Vallesmannin salin seinältä talteen otettua, alkuperäistä tapettia boordeineen, sekä samalla mallilla valmistettua uutta tapettia. Näinkin pienestä, likaisesta ja tummuneesta riekaleesta on mahdollista tehdä tutkimusta, mallintaa ja valmistaa alkuperäistä vastaavaa uutta tapettia. Fragmentti ajoittuu pian rakennuksen valmistumisen (1887) jälkeen, eli sen malli on 1880-1890 -luvulta, mahdollisesti jo Juho ja Sanna Keron ajalta ennen Kosoloita. Toisessa kuvassa Ilona Lehtisalo tapiseeraa salia.
Myös isoon porstuan seinällä oli säilynyt pala tapettia. Ilona teki sen kuviosta sapluunamallin, valmisti munaöljytemperamaalin, ja tapsutteli kuviot yksi kerrallaan pohjamaalaamalleen pinkopahville. Viimeistelyn hän teki pienellä pensselillä. Iso työ, mutta voi miten kaunista pintaa sillä tulikaan!
Vanhemman ja uudemman siipiosan välillä on palo-osastointi. Puusepän valmistamissa uusissa peiliovissa on automatiikka, joka sulkee ovet Iisakin tuvan ja Vallesmannin salin välistä, jos hälytin laukeaa. Perinteisen talonpoikaismaalauksen hallitsevat Raul Pohjonen Kokkolasta teki ovista Lapuan taistelun 1808 muisto-ovet. Tekstiotteet ovat Välskärin kertomuksista. Kuva-aiheisiin on sisällytetty mm. Filppulan talo, joka sijaitsi taistelun aikana Kosolan vanhemman siipiosan paikalla ja on edelleen ajassa läsnä, koska sen hirret ovat osa nykyistä siipiosaa. Kuva on uskollinen John Fiottin aikalaispiirrokselle, jossa talo näkyy sellaisena kuin se oli muutama päivä taistelun jälkeen.
Kievari toimii näissä tiloissa tilauskahvilana ja -ravintolana, ja meillä on käynyt mukavasti erilaisia bussiryhmiä läheltä ja kaukaa. Kesäkahvila oli avoimena pitkin kesää, jolloin taloon pääsi tutustumaan myös ilman ryhmävarausta. Vuodelle 2024 ollaan parhaillaan lisäämässä näitä säännöllisiä aukioloaikoja. Talossa on järjestetty meidän omia teematapahtumiamme – kuten esimerkiksi maailman suurin jussipaitaisten kokoontuminen – ja myös muut tapahtumajärjestäjät ovat ottaneet tilat omikseen. Tila toimii kokouksille, vaalitilaisuuksille, kirjajulkkareille, synttäreille, ristiäisille, valmistujaisille ja kaikille muillekin juhlille, kekkereille ja kemuille. Nyt juuri on valmistumassa lisää huoneita suuremman siipiosan puolella, joten etenkin isommat kokous- ja bussiryhmät saavat yhä parempia palveluita jatkossa. Kaikenlaista uutta tapahtumaakin on luvassa!
Kalusteet ovat osittain uusia puusepän tekemiä, ja osittain pohjalaista talonpoikaisantiikkia. Kaikkeen sisältyy tarina. Tarinoita on paljon, ja niiden sisältöä muokataan sen mukaan, mistä vierailevat ryhmät ovat kiinnostuneita. Suosituin on tietenkin talon oma tarina, joka selvittää talon vaiheita ja siinä vaikuttaneiden ihmisten elämäntarinoita. Toinen tarina keskittyy enemmän taloon itseensä, sen restaurointiin ja uudisrakentamisessa sovellettaviin vinkkeihin; mikä tekee perinteisestä talosta sellaisen, että se voi kestää jopa satoja vuosia. Tarinallisia kuvaesityksiä on tarjolla myös häjyjen aikakaudesta, pohjalaisesta hengellisyydestä, sekä maan itsenäistymisen jälkeisistä kuohuvista vuosista, joihin lapuanliikkeenkin tarina liittyy. Bussiryhmät voivat myös ottaa Kosolasta matkanjohtajan mukaansa, jolloin lähdetään näkemään lisää pohjalaistaloja, tai siirrytään Kyrönjokilaakson puolelle tutustumaan mm. rautakauden, nuijasodan ja isonvihan ajan kiehtoviin tapahtumapaikkoihin. Esitettäviä tarinakokonaisuuksia tuotetaan koko ajan lisää, sillä pohjalainen kulttuurihistoria on tarinankertojalle kuin pohjaton aarrearkku. Pohjanmaata Suomessa voi omaleimaisuuden vuoksi hyvällä syyllä verrata Skotlantiin Britanniassa. Ei puutu kuin äänestys itsenäisyydestä. Jos skottihuumori puree, pohjalaisuudesta kertovat tarinat vetoavat varmasti.
Joen puolella valmistuvat uudet tilat
Kosoloitten aikana salista avautuivat nämä kolme ikkunaa joen suuntaan. Yksi väliseinä jätetään rakentamatta uudelleen, jolloin vieressä olleen huoneen tila yhdistyy uuteen saliin. Valoa tulee sitten viidestä klasista, ja tilaa riittää isommallekin väkimäärälle aina häävieraista lähtien. Tällä viikolla tilataan pellavakangasta karteekia (klasiverhoja) varten.
Vuonna 1930 otetussa valokuvassa näkyvää salin tapettia lähdettiin jäljittämään seinällä olleista pikkuruisista paperifragmenteista ja lattiatäytteissä säilyneistä palasista. Tämä todettiin kyseiseksi tapetiksi. Wirkkala Wallpaperin Elina otti pienistä likaisista fragmentin palasista selville salin tapetin alkuperäisen värin ja kuvion, ja valmisti uutta samanlaista.
Isoon porstuan jatkeena, ison salin vieressä pihan puolella olevaan huoneeseen tilattiin paperitapetti valmiista mallistosta. Malli on lähellä sitä, millainen tässä huoneessa on ollut alkujaankin. Sillanpuoleiselle nurkalle valmistuu myös yksi uusi huone, ja yläkerrassakin on valmiina yksi kaunis kabinetti.
Kosolan rannassa on nyt laituri, johon Latomerilaivojen M/S Koivunlehti ankkuroituu Kosola -risteilyillään kesäisin.
Taina Hautamäki
Kuvat: Heli Karhumäki, Ilona Lehtisalo, Elina Wirkkala ja Taina Hautamäki