Määrätietoinen flikka!
Hilkka Maija Antila päätti jo pikkuflikkana 5-6 vuoden iässä, että haluaa isona piirtää taloja. Vieläkin on tallessa hänen silloin piirtämiään talokuvia. Kun legot sitten tulivat, rakenteli hän taloja niistä ja kalustikin vielä! Mistä tämä kiinnostus arkkitehtuuriin alkujaan tuli, sitä ei Hilkka Maija osaa sanoa. Lähisuvussa ei ollut muita arkkitehteja, eikä heitä maaseudulla tainnut siihen aikaan niin vain muutenkaan vastaan kävellä. Joka tapauksessa, kun ammatinvalinta oli ajankohtainen, hän pyrki teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen ja kävi pääsykokeissa. Varasuunnitelmakin piti olla, joten hän oli Lappajärvellä lukemassa myös oikeustieteellisen pääsykokeisiin juuri kun Otaniemen tulokset tulivat kotiin Lapualle. Isä tiesi tarkkaan, miten intohimoisesti tytär halusi arkkitehdiksi. Hän tuli vakavan näköisenä likööripullon kanssa Lappajärvelle ja sanoi tuovansa tuikkua murheeseen, koska pisteet eivät olleet riittäneet. Hilkka Maija vaati saada tietää, mikä oli hyväksytyn kokeen alin pistemäärä ja isän selittäessä puuttui puheeseen – Hetkinen, nyt sinä joko sekoitit rajat tai sitten minä pääsin sinne! Ja isä myönsi hymyillen – kyllä pääsit!
Arkkitehdiksi valmistumisen jälkeen Hilkka Maija työskenteli ensin muutaman vuoden toimistoarkkitehtina, kunnes perusti oman toimiston Seinäjoelle. Toiminta yhdistyi vuoden 1999 alussa Nurminen & Co Oy:n kanssa, mistä lähtien hän on työskennellyt Vaasasta käsin. Hilkka Maija on nykyisen NAC Arkkitehdit Oy:n pääosakas, pääsuunnittelija ja vastuullinen arkkitehti sekä vuoteen 2018 saakka toimitusjohtaja, minkä lisäksi hän on aktiivinen myös järjestötoiminnassa. Toimiston työt ovat olleet kaikkea aina makuuhuoneen verhojen suunnittelusta suuriin teollisuusrakennuksiin saakka. Paljon on tehty korjaussuunnitelmia peruskorjauksiin ja laajennuksiin, myös suojeltuihin rakennuksiin.
Alajoen talo
Sisarukset Hilkka Maija ja Marja ovat 1800-luvun alkupuolelta laskien sukunsa seitsemättä polvea talossa, joka perimätiedon mukaan rakennettiin vuonna 1743. Suvun ensimmäinen asukas talossa oli Jaakko Jaakonpoika Viinikka, joka silloisen tavan mukaan otti talon nimen, jolloin hänestä tuli Jaakko Filppula. Talo sijaitsi alunperin pääty joelle päin vastapäätä Kosolan vanhempaa siipiosaa, mutta Hilkka Maijan isoisän isä Juho Filppula käänsi sen toisin päin vuonna 1896. Kauaskatseisena hän oli sitä mieltä, että Lapuan kaltainen kehittyvä kunta tarvitsee Nurmon suunnasta leveämmän sisääntulotien – ja teki sille tilaa. Suomalaisuusliikkeen aikana ihmiset suomensivat sukunimiään ja Filppulakin kalskahti hieman liikaa ruotsalaiselta. Vuodesta 1906 lähtien talo onkin tunnettu nimellä Alajoki.
Talo on yksi Lapuan vanhimmista ja siihen liittyy paljon mielenkiintoista historiaa. 1700-luvulla se oli yksi Liuhtarin luutnantinpuustellin palkkatiloista. Eräs edellisen omistajasuvun Filppuloista on pitänyt siinä myös kievaria. Perimätiedon mukaan talossa oli venäläisten sotasairaala Suomen sodan 1808-09 aikana. Talvisodan 1939-40 aikana yläkerrassa majoitettiin vapaaehtoisten unkarilaisten upseereita, mistä on muistona luodin osuma patterissa. Sotien jälkeen talossa asui myös Karjalan siirtolaisia. Hilkka Maijan ja Marjan vanhempien aikana se toimi harjoittelutilana. Nyt pellot ovat vuokralla Hilkka Maijan pojilla, joilla on viljanviljelystä, mutta tilan metsätaloudesta sisarukset huolehtivat itse.
Kosolan Talon naapurina
Kosolan Talon arkkitehtisuunnittelun Hilkka Maija näkee äärimmäisen mielenkiintoisena, mutta myös haastavana. Onhan se rakennus, jolla on pitkä historia ja merkitystä paitsi paikallisesti, myös maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Hilkka Maijalle sillä on vieläpä erityismerkitys, koska hän on kasvanut sen vieressä ja asuu naapurina nytkin. Herättäjän kirjakauppana talo oli ahkeralle lukijalle varsinainen aarreaitta, ja tutuksi talo tuli myös siinä vuokralla asuneiden tuttavien ja ystävien luona vieraillessa. Sen kunnostaminen on Hilkka Maijan mielestä sekä kulttuurihistorian pelastamista että kulttuurihistorian tekemistä.
Hilkka Maijan isoisä, maanviljelysneuvos ja kunnallisneuvos Toivo Ernst Alajoki eli Alajoen Erkki oli Vihtori Kosolan serkku. Hän kävi nuorena miehenä saman Orisbergin maatalouskoulun minkä Vihtorikin ja oli aktiivisesti mukana samoissa järjestöissä kuten mm. Lapuan nuorisoseurassa, Valfrid Antilan torvisoittokunnassa, sekä lapualaisten nuorten miesten perustamassa Laiskain seurassa, joka kokoontui keskustelemaan isänmaan asioista ja yhteiskunnan uudistuksista, ja jonka jäsenet sittemmin olivat aktiivisia jääkärivärväyksessä. Erkki toimi päävärvärinä Lapualla, Vihtorin talosta tuli etappi. Molemmat olivat aktiivisia sittemmin myös suojeluskunnassa, maamiesseurassa ja metsänhoitoyhdistyksessä. Erkistä tuli SOK:n keskeinen valtakunnallinen vaikuttaja 1930-1950-luvuilla ja yksi Lapuan keskeisistä kuntavaikuttajista. Erimielisyyksiäkin serkusten kesken välillä oli. Hilkka Maijan äiti kertoi, että Vihtori kävi muutaman kerran heillä osoittamassa mieltään Erkin toimista. Myös talojen emännät Lyyli Alajoki ja Eelin Kosola olivat paljon tekemisissä keskenään ja he olivat hyviä ystäviä.
Arkkitehdin neuvot vanhan talon ostajalle
Millaisia neuvoja Hilkka Maija antaa ihmisille, jotka haluavat ostaa vanhan talon ja muuttaa siihen asumaan? Ensimmäinen neuvo on, että mikäli talossa on sisäilmaan liittyviä ongelmia ja selkeitä rakenteellisia vaurioita, niihin tulee puuttua nopeasti, ettei talon peruskunto heikkene. Kun mahdollisista akuutisti pahenevista ongelmista on päästy, hän kehottaa asumaan talossa vuoden tai kaksi ja miettimään sinä aikana, miksi vanha talo viehättää ja miten oma elämä luontevasti siihen asettuisi. Jos sen jälkeen edelleen haluaa tehdä uudistuksia, kannattaa vielä kerran istua alas ja punnita, mitä tarkoitusta varten uudistus on välttämätön ja miten sen tekisi niin, ettei talo menettäisi ikänsä tuomaa viehätystä ja arvokkuutta.
Taina Hautamäki
Lähteet: Hilkka Maija Antilan haastattelu 27.11.2020. Keskuskauppakamarin naisjohtajien esittelyt /naisjohtajat.fi. Lapuan Sanomat 16.1.2020 /Kalle Vaahtoniemi. Geni.com.