– Kosolan talon restaurointia tehdään rakennusperintöä kunnioittavin ja materiaaleja säästävin periaattein, ja niin hyvin, että talo kestää vähintään seuraavatkin 200 vuotta, sanoo talon omistaja Jari Vesanen.
Talokokonaisuus on rakentunut paikalleen Lapuanjoen rantaan kolmessa vaiheessa, joista varhaisin on 1700-luvulta. Tämän vanhimman talon rakenteiden päälle toteutettiin 1861 muutokset, joista rakentui talon matalampi siipiosa, nykyinen kievari. Vuonna 1887 rakennettiin sen kanssa kulmittain jokirannan suuntainen kaks- ja puolifooninkinen talo, ja ne yhdistettiin vuonna 1959 noin 700 neliömetrin ja 24 huoneen kokonaisuudeksi yhdyskäytävin ja portaikoin.
TALO PALVELEE MYÖS KIEHTOVALLA HISTORIALLA
Kosolan talo palvelee kulttuurimatkailukohteena sen monivaiheisten ja kiehtovien historiatarinoiden kautta. Historiaopastuksia pitävät tilauksesta tarinankertojat Heli Karhumäki ja Taina Hautamäki.
Yli 200-vuotisen historiansa ja usean omistajasuvun aikana talo on kuhissut kaupallista, sivistyksellistä, hengellistä ja poliittista toimintaa. Se on ollut paitsi edistyksellinen maatila, myös aikansa kauppakeskus puoteineen, verstaineen ja kirjakauppoineen. Sen pihamailla ovat mellastaneet puukkojunkkarit, ja sen huoneissa on asunut vuokralla näiden taltuttaja, Kauhavan ”Ruma fallesmanni” Adolf Hägglund.
Kievarin avasi vuonna 1900 ylihärmäläinen häjy Iisakki Kosola, joka oli istunut nuorena tekemästään miestaposta 11 vuotta Turun linnassa. Hän oli lunastanut talon konkurssiin menneeltä Keron isännältä vuonna 1891, ja nostanut sen kukoistukseen viljelijänä, liikemiehenä ja majatalon isäntänä.
Suomen itsenäisyysliikkeen yhdeksi kiintopisteeksi Kosolan talo nousi Venäjän sortokaudella 1900-luvun alkuvuosina, kun sen suojissa kokoontuivat suomalaisuusaatteen ja jääkäriliikkeen aktivistit. Talo toimi jääkärivärväyksen etappitalona, jonka kamareissa piiloteltiin ja varustettiin Saksaan matkaavia miehiä. Vintillä pidettiin suojeluskunnan ampumaharjoituksia ja leivintuvassa kuivattiin räjähdysainetta yläkerran pommitehtaan tarpeisiin aivan venäläisten santarmien nenän alla.
Kievarin pitoa jatkoivat 1920-luvulle saakka Iisakki Kosolan poika, maanviljelijä Vihtori Kosola ja tämän puoliso Eelin Kosola, omaa sukua Lahdensuo. Nämä olivat avokätisiä talollisia, joiden kotoa ei köyhiä pyytäjiä käännytetty pois ilman leipää ja lämpöä. Vihtori Kosola oli energinen nuorisoseuran näyttelijä ja puhallinsoittaja, katekismuksensa tunteva kristitty ja Orisbergin kartanon maatalouskoulun käynyt suurtilallinen. Historiaan hän jäi kuitenkin poliittisesta toiminnastaan.
Kosola toimi itsenäisyyshankkeissa ja jääkärivärvärinä, minkä vuoksi Venäjän viranomaiset tuomitsivat hänet separatismista Pietarin Špalernajan vankilaan 1916. Vapauduttuaan helmikuun vallankumouksen ansiosta 1917 ”kalterijääkäri” Kosola toimi Lapuan suojeluskunnan esikunnassa, sisällissodan kiväärimiehenä ja asekätkijänä, Viron vapaussodan ja heimosotien värvääjänä sekä kommunismin vastaisen Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) johtajana. Kun Lapuan liikkeen toiminta kärjistyi väkivaltaisiin muilutuksiin, henkirikoksiin ja kapinointiin laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan Mäntsälässä, järjestö lakkautettiin 1931.
Vuonna 1949 Kosolan talon osti herännäisyyden palvelujärjestö Herättäjä-Yhdistys, joka piti talossa keskustoimistoaan ja kirjakauppaa 70 vuoden ajan. Körttiliikkeen heimotyön pastori Alpo Järvi organisoi talosta käsin 1980-luvulta 2000-luvulle satoja ”kirveskristittyjä”, jotka korjasivat ja rakensivat uusiksi Neuvostoliiton tuhoamia kirkkoja Virossa, Inkerissä, Venäjän Karjalassa ja aina Uralilla saakka.
TALO TUKEE MAAKUNNAN ARVOJA JA PERINTEITÄ
Herättäjä-Yhdistys myi talon yrittäjä Jari Vesaselle vuonna 2019, ja se avautuu yleisölle nyt osa kerrallaan pohjalaisuuden päämajana: rakennusperinnön esittelykeskuksena, maakunnan historian matkailunähtävyytenä, kokouspaikkana sekä lähiruokaa tarjoavana tilauskahvilana ja -ravintolana.
Jari Vesasen mielestä historiaa on hyvä tuntea, jotta osaa elää viisaammin. Kulttuurimatkailupalvelut ovat aatteellisesti sitoutumatonta liiketoimintaa, mutta niiden taustalla on selkeä arvopohja.
– Tämä talo on kokenut sekä väkivaltaisia että vakauttavia voimia. Niin puukkojunkkarit kuin Lapuan liikkeen radikaalit ovat lopulta kohdanneet taltuttajansa. Historiaan on kiinnostavaa ja hyödyllistä syventyä, jotta osaamme arvostaa demokratiaa, vahvistaa yhteiskuntarauhaa ja torjua ääriainesten syntymistä.
Tavoitteena on myös vahvistaa Etelä-Pohjanmaata historia- ja kulttuurimatkailun maakuntana. Kosolan talo järjestää opastettuja historiakierroksia Lapuan lisäksi lähiseudun kohteissa Kyrönmaalla, Kauhavalla ja Ylihärmässä. Yhteistyötä tehdään kuntien, seurakuntien ja yrittäjien kanssa.
KEITÄ KUULUU TALONVÄKEEN?
Kosolan talon isäntä ja kirstunvartija Jari Vesanen tienaa metalliteollisuusyrittäjänä minkä ehtii, jotta Kosolan talo pääsee siihen käyttöön, johon sitä on jo kolmatta vuotta restauroitu. Vaasassa kasvanut insinööri on pohjalaisen rakennusperinnön ja ekologisen kiertotalouden aktivisti, joka pelasti 2000-luvun alussa viime hetkellä komean Varpulan talon Kauhavalta siirtämällä ja saneeraamalla sen kodikseen Sipooseen. Kunnostamalla Kosolan hän ”maksaa velkaa” Pohjanmaalle – Kosolaa hän ei siirrä pois paikaltaan!
Projektipäällikkö Taina Hautamäki on jokapaikanhöylä, joka hankkii taloon antiikkikalusteita ja esineistöä ja ratkoo Vesasen ja ammattirakentajien kanssa restauroinnin ongelmia. Hautamäki selvittää ja dokumentoi talon rakennushistoriaa sekä asukkaiden elämänvaiheita, ja tarinoi niistä murteella matkailijaryhmille Kosolassa sekä kirjoittamalla artikkeleita Kosolan talon blogiin.
Hän vetää matkailuoppaana myös laajempia Etelä-Pohjanmaan historiakierroksia muun muassa isonvihan, nuijasodan sekä Leväluhdan mystisen vesikalmiston maisemissa ja vierailee tilausluennoijana siellä, minne kutsutaan. Hänet tavoitat täältä: taina.hautamaki@kosolantalo.fi, 0400 317138.
Viestintä- ja myyntipäällikkö Heli Karhumäki on lapualainen toimittaja ja tietokirjailija, joka aloitti vastikään Kosolan talon tarinankertojana sekä kievarin emäntänä ja palveluiden myyjänä. Kosolan talo kiehtoo häntä, koska siinä tiivistyvät Etelä-Pohjanmaan sotahistorian, sivistysaatteiden, poliittisten intohimojen ja hengellisyyden virtaukset. Opastus sujuu murteella ja huumorilla niin helavyössä kuin körttipuvussa. Hänet tavoitat täältä: heli.karhumaki@kosolantalo.fi, 040 172 3606.
