Kosolan alkuperäisen huonejaon jäljillä

Talo maakauppias Wikmanin aikana

Kuvassa huonetilat 1-5 ovat Kosolan Talon vanhin osa, alkuperäinen rakennus. Se tehtiin vuonna 1861 paikalla aikaisemmin sijainneen rakennuksen tilalle ja sitä rakennettaessa hyödynnettiin alta puretun talon rakennusosia. Pohjakaavassa on nähtävissä perinteinen paritupamalli, jossa tuvat sijoittuvat symmetrisesti molempiin päätyihin. Erikoista on kapeaan runkoon yhdistyvä uloke (4 ja 5). Rakenteellisesti se on upotettu rungon sisään ja muodostaa kaksi huonetilaa. Porstuaan (5) on ollut sisäänkäynti sisäpihan puolelta ja siinä ovat sijainneet myös vintinportaat. Kun talo rakennettiin Lapualle maakauppiaaksi tulevan Anders Wikmanin toimeksiannosta, on mahdollista että tällä on ollut käytännön tarpeista johtuvia toiveita talon poikkeavalle pohjakaavalle. Mahdollisia esikuvia voisi etsiä Wikmaneiden tulosuunnasta, Pedersören ja Pietarsaaren ympäristöstä.

Myös tämä v. 1861 rakennettu osa oli alkujaan kaks- ja puolifooninkinen ja sen päätykolmioissa oli puolipyöreät lunetti-ikkunat. Wikmaneiden asuintilat sijaitsivat todennäköisesti yläkerrassa, kun ainakin osa alakerrasta oli alusta lähtien kaupan käytössä. Julkisivun puolella oli jo varmasti vähintään yksi asiakkaille tarkoitettu sisäänkäynti.

Kero rakennuttaa suuren siipiosan

Kuvassa huonetilat 6-15 ovat joensuuntaista siipiosaa, jonka rakennutti Wikmaneiden jälkeen omistajaksi tullut Juho Kero vuonna 1887. Mestarina toimi Salomon Haaramäki, tunnettu komeiden rakennusten tekijä. Kuten monet muutkin pohjalaiset mestarit, hän oli työskennellyt myös laivanrakentajana.

Pohjanmaalla tehtiin paitsi kaksitupaisia, myös keskustupatyyppisiä taloja, joissa suurin huone rakennettiin talon keskelle samaan tapaan kuin keskeissalityypin virkataloissa. Kosolassakin suurin huone eli sali (9) on sijainnut talon keskellä. Siipiosan pohjakaavan suorakaiteen leveys on kuitenkin huomattava ja sen huonejaossa voi nähdä samankaltaisuuksia myös 1800-luvun loppupuolen porvaristalojen pohjakaavojen kanssa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että talon kaikki omistajat aina Herättäjä-Yhdistyksen aikaan saakka harjoittivat mittavaa maataloutta. Etenkin Juho Kero, hänen jälkeensä Iisakki Kosola, sitten Vihtori ja Väinö Kosola ja lopulta Niilo Kosola olivat ensisijaisesti talonpoikia.

Artturi Vuorimaa mainitsee kirjassaan “Kolme kuukautta Kosolassa” (1931) talossa olevan kymmenen huonetta alakerrassa ja kymmenen yläkerrassa. Salin lisäksi hän mainitsee ruokahuoneen, keittiön, kanslian sekä Eelin Kosolan kukkakaupan. Vihtori Kosola mainitsee kirjassaan “Viimeistä piirtoa myöten” (1935) päärakennuksen huoneiden lukumääräksi 25. Vuorimaan mainitsemien lisäksi hän luettelee matkustajahuoneet, odotushuoneen ja peräkamarin sekä lukittavan sivukamarin. Matkustajahuoneet ovat todennäköisesti sijainneet yläkerrassa.

Tilassa 14 oli porstua alkuperäisine vintinportaineen. Siihen johti myöhemmin umpeen pistetty ulko-ovi. Tilojen 14 ja 8 välissä oli ovi sekä kapea sisäikkuna, josta tuli porstuan kautta valoa salin ja porstuan väliseen kapeaan huoneeseen. Olisiko siinä ollut Vihtorin mainitsema odotushuone? Salista (9) oli kolmet pariovet; tiloihin 7, 8 ja 10. Vahva veikkaukseni on, että tila 13 toimi ruokailuhuoneena ja tilassa 12 oli keittiö – mutta tähän teoriaan voi vielä tulla joko oikaisu tai vahvistus työn edetessä. Huonetilassa 7 sijaitsi Vihtori Kosolan aikana Lapuan liikkeen kanslia. Siitä Artturi Vuorimaa kertoo seuraavaa:

“Lapuan liikkeen kansliahuoneena oli tuo sanomalehdissä monet kerrat kuvattu Kosolan nurkkakamari. Huone on pieni, tuskin 25 m2. Toinen akkuna on tielle päin ja niin matalalla, että kun se on auki, voi siitä helposti kulkea ulos ja sisälle tarvitsematta kiertää tien kautta. Toinen akkuna on joelle päin ja näkyy siitä silta, pappila, kirkko ja apteekki sekä vastapäisen rannan puistoa. Tienpuolen akkunan alla on pieni pöytä, jolla on sikin sokin kirjeitä, sähkösanomia, valokuvia ja muita papereita. Sen vieressä oikealla on talon liinavaatekaappi. Joen viereisen akkunan edessä on kirjoituspöytä ja pöydällä puhelin ja kirjoituskone. Pöydän oikealla puolella pesulaite. Takaseinällä päästä vedettävä parisänky ja takanurkassa oven pielessä peltiuuni. Pari kolme tuolia – siinä koko komeus. Huone on pieni ja kalusto täyttää sen melkein kokonaan. Ei siihen jää juuri paljonkaan vapaata tilaa, mutta siinä ahertavat sihteerit päivänsä ja yönsä. Asiallisia ja asiattomia vieraita on huoneessa alati puuttumatta ja sen seurauksena tupakan tuhkaa ja paperossin pätkiä enemmän kuin naisväki ehtii korjata pois.”

Taina Hautamäki

Päivitystieto 5.9.2022: Tila nro 13 on ollut jaettuna kahdeksi huoneeksi, joten molempien siipien yhteenlaskettu huonemäärä alakerrassa on ollut 16.