Lapuan kuuluusin pohojalaastalo on esimerkki perusteellisesta restauroonnista, joka pelastaa sen tulevillekki sukupoloville niin, että se kestää. Taloo on rakennusperinnön mestariteos, jonka vanhimmat osat ovat 1700-luvulta. Se siirtyy 2019 Herättäjä-Yhyristykseltä yrittäjä Jari Vesasen omistuksehen. Sen restauroonti alakoo keväällä 2020 ja jatkuu erelleen.
Työn arvo onki monella tavalla huomattu. Restauroontia on esitelty maakunnan ja valtakunnan leheristös. Se on saanut tunnustuksena Lapuan kaupungin vuoren 2022 kulttuuriteko -palakinnon ja Etelä-Pohojammaan Lehtiseuran myöntämän Kulttuurikilven tammikuus 2024.
Nämä tunnustukset otetahan vastahan kiitoksena koko sille suurelle ammattilaasten joukolle, joiren yhteesenä ponnistuksena taloa pelastetahan. Monet on kysynehet, ketkä kaikki tätä rakennusta on entraamas, ja sen tähäre kerrommakin se nyt täs.
Taloon isäntä Jari Vesanen on rakennusperinnön ja talonpoikaiskulttuurin aktiivi, joka taloon omistajana ohojaa kunnostuksen ja sisustamisen suuria linjoja.
Hilkka Maija Antila on Kosolan kunnostuksen pääarkkitehti, joka kokuaa suunnittelun langat yhtehen. Se teköö tarvittavat piirustukset ja huolehtii viranomaasten kans, että kaikes täytetähän rakennus- ja paloturvallisuusmääräykset. Kosola oli Antilalle innostava kohore, koska taloo on hänen kotinsa krannis. Kosolan asukkahat on ollehet hänen suvuullensa tuttua väkiä mones poloves, ja taloo on tuttu myös kirjakaupan vuosikymmeniltä. Vanhat rakennukset on Antilalle intohimo, ja hänelle oli heti selevää, että hän ottaa tariotun suunnittelutehtävän vastahan.
Taina Hautamäen Vesanen palakkas projektipäälliköksi heti taloon pelastusoperaation alakaes. Hautamäellä on koulutus ja kokemus rakennuskonservoonnis, kulttuurintuotannos, matkailus, markkinoinnis ja maaseutukehittämises. Tätä kaikkea se hankkeen solomukohtana tarvittooki. Se tutkii talon rakennus- ja asukashistoriaa, ettiii osaajia eri hommiin, hankkii purkutaloosta rakennusosia ja vanhan tyylin mukaasta uutta ja seuraa huutokauppatariontaa. Hautamäki rokumentoi restauroontia pala kerrallansa, pitää yhteyksiä viranomaasihin, museoohin ja matkaaluverkostoohin. Se pitää työmaakokouksia arkkiteherin ja rakentajaporukan kans, valamisteloo lupa- ja sertifikaattihakemuksia ja verkostoi Kosolaa maakunnan ja Suomen rakennusperintöhankkeehin. Ja teköö palion aivan omin käsin. Kun vaikkapa ikkunoohin tarvitahan perinteen mukaaset salusiinit, Hautamäki suunnitteloo, tilaa, silittää ja ripustaa ne paikallensa.
Taneli Luoma Alajärveltä on projektin pääurakoottija. Se on hirrenveistäjä ja perinnerakentaja jo neliännes poloves. Kahareksanhenkinen virma teköö pääasias uusia perinnetyylin taloja, mutta Kosolasta tuli sille sivupolku restaurointihin. Sen piti tulla tekemähän aluuksi vain tarvittavat hirsikoriaukset, mutta eihän Jari siitä irti päästäny, kun näki mikä tekijä se on. Vanhan kunnostukses ei oo valamiita polokuja, vaan haasteet ratkotahan sitä mukaa kun niitä tuloo. Lattiat ja katot on avattu ja kunnostettu ja alakuperääset väliseinät rakennettu uurestansa. Nykyaikaanen talotekniikka pitää joko piiloottaa tai rakentaa entisen näkööseksi yhyres sähkö- ja putkimiesten kans.
Kosolan vakituusiin kirvesmiehiin kuuluuvat Kaarel Reispass ja Sven Randlane ja Tanelin virman kautta Arttu Nurminen. Sähköasennuksista on vastannu Juhani Sillanpää.
Ilona Lehtisalo on historian maisteri ja restauroontialan artesaani. Se kunnostaa ikkunoota ja ovia ja teköö taloon ja mööpelien pintakäsittelyytä eli pinkopaffittaa, tapiseeraa, maalaa, ootraa ja teköö koristemaalauksia sapluunoolla ja pensselillä. Ja tämä kaikki perinteesillä tavoolla eli se sekoottaa ja sävyttää itte pellavaöljy-, liima- ja savimaalit.
Tämän kaiken maharollistaa se, että Jari Vesanen sai kipinän hankkia tämän taloon ja entrata sen tälle ja tuleville sukupoloville.
Kiitokset tämän taloon uuresta elämästä kuuluu antaa myös Lapuan ja koko maakunnan ihimisille, jokka ovat ottaneet taloon omaksensa. Ne on tullehet kertomahan omia ja sukujensa tarinoota ja näyttämähän valokuvia, jokka liittyvät tähän taloohin. Tätä historiaa me oomma kerätty ja pannu taltehen, jotta saamma koottua yhtehen talon elämätarinan yli 200 vuoren aijjalta ja välitettyä sen värikkähät vaiheet ja seleviytymisen hengen rohkaasuksi tälle sukupolovelle. Kosolan taloon tavoitteena on esitellä restauroontia niin, että se innostaa muitakin pelastamahan sitä rakennusperintyä, jota meillä vielä on.
Kiitos myös Lapuan yrittäjille hyvästä hengestä, ja kaupungin kulttuuri- ja museotoimelle, jokka on monin tavoon rohkaassu ja konkreettisesti auttanu hankkeen toimintaa ja tieronhankintaa. Tervetuloa astumahan Kosolan taloon tupihin ja saliihin.
Kosolan talon viestintäpäällikkö Heli Karhumäki