Tällä otsikolla perinnemestari Hannu Rinne teki selkoa hengittävästä rakenteesta Komeat Pohjalaiset Talot -hankkeemme järjestämässä Internet-tapahtumassa 24.10.2020. Mitä materiaalin tai rakenteen hengittävyys siis tarkoittaa? Se tarkoittaa kykyä vastaanottaa, sitoa ja luovuttaa sekä kaasumaisessa että nestemäisessä muodossa olevaa vettä – eli kykyä kuivua.
Näkymätön, salakavala vesi
Normaaleissa asuinolosuhteissa vesi on näkymättömänä kaasuna ilmassa. Sitä tulee mm. ruoanlaitosta ja pesutilojen käytöstä, mutta pelkästään hikoilun ja hengittämisen myötä ihminen itse tuottaa huoneilmaan 0,5-1 dl vettä tunnissa. Huoneilmasta suurin osa näistä näkymättömistä vesimolekyyleistä poistuu ilmanvaihdon kautta, mutta osa siirtyy materiaaleihin. Hengittävä materiaali ottaa vesimolekyylit vastaan ja kuljettaa niitä seinän läpi ulos asti rakenteen kastumatta. Muovi- ja mineraalivillarakenteisen seinän sisään ei saa päästä kosteutta. Se vaatii koneellisen ilmanvaihdon, jossa kaikki kosteus tuuletetaan ulos koneen avulla.
Rakennusteollisuudelle hengittävä rakenne tarkoittaa kaasumuodossa olevan kosteuden läpäistävissä olevaa rakennetta, jolloin myös jokin muovikalvo voi päästää vesimolekyyleja lävitseen. Vaan entä sitten, kun kaasu tiivistyy nesteeksi asti?
Kun rakenne kastuu
Lämpimään ilmaan vesimolekyylejä mahtuu enemmän kuin kylmään. Rakennuksessa on aina erilämpöisiä rakennusosia. Seinän ulkopinnan lämpötila on suurin piirtein sama kuin ulkolämpötila, eli talvella pakkasen puolella kun sisällä voi olla 20 astetta lämmintä. Jossain kohtaa seinärakennetta se vesi mikä ei enää mahdu ilmaan, tiivistyy nesteeksi. Mitä sitten tapahtuu, riippuu seinän materiaaleista. Hengittävässä rakenteessa nestemäinen vesi imeytyy materiaalin sisään toiselta puolelta ja haihtuu ulos sen toiselta puolelta. Vettä läpäisemätön materiaali sen sijaan jättää veden rakenteisiin, jolloin pisarat elättävät mikrobeja ja voi alkaa syntyä vaurioita. Joissakin tilanteissa rakenteisiin tulee liikaa kosteutta ja silloin perinnerakentajan tarkoittama hengittävä rakenne – märkyyttä sietävä ja siirtävä rakenne – on turvallisempi.
Kosteus ei ole päässyt haihtumaan ja lauta on alkanut lahota.
hengittävällä pellavaöljymaalilla. Sekä lauta että hirsi ovat hyvässä kunnossa.
Rakenteiden merkitys hengitysilman kosteudelle
Kosteus siirtyy aina suuremmasta pitoisuudesta kohti pienempää. Talvella yleensä sisäilmasta ulospäin ja kesällä ulkoilmasta sisäänpäin. Hengittävä rakenne tasaa kosteuspiikkejä ja parantaa huoneilman laatua. Esimerkiksi makuuhuoneen ilmaan kertyy yön aikana runsaasti kosteutta, josta osa imeytyy rakennusmateriaaleihin. Kun tilassa ei enää olla, osa kosteudesta siirtyy takaisin huoneilmaan. Rakenne siis toisinaan “kuivattaa” ja toisinaan “kosteuttaa” huoneilmaa. Kun ilma ei ole liian kosteaa, olo ei tunnu hiostavalta – ja kun ilma ei ole liian kuivaa, limakalvot voivat paremmin. Hengittävät materiaalit mahdollistavat sekä ihmisen että rakennuksen kannalta optimaalisen ilmankosteuden suurimman osan vuodesta.
Onko hengittävä rakenne vetoisa? Vaikka se läpäisee höyryä, sen ei saa läpäistä ilmaa. Hengittävä rakenne tulee luonnollisesti tehdä myös tiiviiksi. Silloin se on kuivuva, mutta ei vetoisa.
Että rakennus olisi hengittävä, sen kaikkien rakennusmateriaalien täytyy olla hengittäviä. Yksikin väärä materiaalivalinta estää kosteuden vapaan siirtymisen eli materiaalin kuivumisen. Toimivia hengittäviä materiaaleja ovat lähes kaikki luonnonmateriaalit. Kun valitset tuotteita, ole valppaana ettei niihin ole lisätty muovia ja että ne ovat varmasti myös veden läpäiseviä. Älä luota mainoslauseisiin. Paperitapettina mainostetussa tapetissa saattaa olla paksu muovikerros ja rautakaupassa saatetaan myydä lateksia hengittävänä maalina. Niinkin pieni asia kuin muovipohjainen tapettiliisteri voi romuttaa rakenteen hengittävyyden.
Hengittävä rakenne on dynaaminen
Lisäinfona Hannu Rinteen luennosta tehtyyn tiivistelmään voit katsoa Dynaamiset Rakenteet ry:n tekemän havainnollisen esityksen vesihöyryn liikkeestä eristerakenteen sisällä. Videoanimaatio näyttää dynaamisen eli hengittävän rakenteen toiminnan sekä kastepisteen synnyn ei-dynaamisessa rakenteessa. Video selittää rakennusfysiikan termejä rakentajille ja rakennusalan ammattilaisille. Löydät sen TÄSTÄ.
Komeat pohjalaiset talot -hankkeessa oli mukana Stundars rf, Kosolan Talo Oy, Pietarsaaren museo (Skatan puukaupunginosa) sekä Carlsron museo Kristiinankaupungista. Hankkeella jaettiin tietoa ja annettiin neuvoja vanhojen rakennusten hoidosta.
Taina Hautamäki
1 Response
Enpä ollut tiennyt, että ihminen tuottaa noin paljon hengityksen ja hikoilun seurauksena vettä huoneilmaan. Kylläpä huomaa miten tärkeää onkaan hengittävä pellavaöljymaali hirsirakenteessa. Tästä kirjoituksesta ymmärsin, miten olennaista on oikeanlaiset materiaalivalinnat, hyvin rakennetussa talossa kosteuskartoituksessa ei löytyne mitään huomautettavaa.