Kosolan Talon seinällä on uudenvuoden uutisia 1904

Osassa Kosolan seinistä on jäljellä sanomalehtitapettia ajalta, jolloin Vihtori Kosola oli 19-vuotias ja isännöi taloa isänsä kuoleman jälkeen. Uuden Suomettaren uutiset perjantailta 1. tammikuuta 1904 kertovat ajankuvaa, joka on meille vieras – mutta josta jälkiviisaina voimme tunnistaa historiankirjoissa kerrottuja asioita. Näistä uutisista on tänään kulunut tasan 117 vuotta.

Katsaus päättyneeseen vuoteen 1903

Meneillään oli ensimmäinen sortokausi. Elokuussa 1898 Keisari Nikolai II oli nimittänyt Suomen kenraalikuvernööriksi Nikolai Bobrikovin, joka oli aloittanuti toimenpiteet Suomen venäläistämiseksi. Huhtikuussa 1903 Bobrikov oli saanut diktaattorin valtuudet. Hänellä oli nyt valtuudet karkottaa ja pidättää kenet tahtoi,  oikeus sulkea kauppoja ja tehtaita, kieltää kokoontumisia ja lakkauttaa yhdistyksiä. Hän karkotti muun muassa suomenmielisiä poliitikkoja ulkomaille, erotti viroista niitä jotka eivät totelleet hänen määräyksiään ja lakkautti sanomalehtiä.

”Lokakuusta alkaen ovat kenraalikuvernööri itse tahi hänen apulaisensa toimineet puheenjohtajana talousosaston istunnoissa, joissa sen johdosta asiain käsittely nyt tapahtuu parhaasta päästä venäjän kielellä. Ja kun useimmat senaatin virkamiehet eivät venättä osaa, on ollut pakko kaikkiin toimituskuntiin asettaa tätä kieltä taitavia apulaisesittelijöitä”.

Suomen armeijan koko omaisuus oli jouduttu luovuttamaan korvauksetta Venäjän armeijalle. Käytännössä Suomen kansallinen sotaväki lakkautettiin ja suomalaiset määrättiin Venäjän armeijaan. Venäjän asevelvollisuuskutsunnat olivat alkaneet vuonna 1902. Vihtori oli jo tuolloin mukana järjestämässä kutsuntalakkoja.

Pappien velvollisuus oli kuuluttaa kutsunnoista kirkoissa, jolloin kirkkoväki saattoi aloittaa virrenveisuun peittääkseen papin äänen sen taakse. Kutsuntoihin osallistui vain vähän yli 40% asevelvollisista vuonna 1902. Useissa Pohjanmaan kunnissa paikalle ei saapunut ketään. Helsingissä kutsunnat aiheuttivat katumellakan, kun venäläinen kuvernööri vastasi koolle kerääntyneen kansanjoukon vihellyksiin ja pilkkahuutoihin komentamalla torille sata kasakkaa. Nämä ratsastivat ihmisiä kumoon, antoivat hevostensa talloa näitä jalkoihinsa ja iskivät ihmisiä sapeleilla ja solmuruoskilla. Syntyi yleinen suuttumus ja ihmiset alkoivat heitellä kasakoita kivillä. Kun kuvernöörille kerrottiin, että tehtaista on tulossa kaduille tuhansia ihmisiä, tämän oli komennettava kasakat pois. Kutsuntalakkojen vuoksi suomalaisten asevelvollisuus lopetettiin toistaiseksi, mutta sitä vastaan Suomen oli maksettava 20 miljoonaa markkaa Venäjän rahastoon.

Pieni uutinen santarmien toimivallan vahvistumisesta

Vuonna 1903 santarmit olivat saaneet uuden ohjesäännön, minkä jälkeen ne osallistuivat laittomuuksiin, kuten kotirauhan rikkomiseen ja passien tarkastamiseen.

Ulkomaan uutisia: Venäjän ja Japanin välille uhkaa syttyä sota

Sekä Venäjällä että Japanilla oli pyrkimys laajentua Itä-Aasiassa. Uudessa Suomettaressa arvioitiin sodan uhkaa mm. näin:

Jälkiviisaina tiedämme nyt, että Japani hyökkäsi helmikuussa, sen laivasto osoittautui vahvemmaksi ja Venäjä kärsi sodassa tappion, jolla oli kauaskantoiset vaikutukset.

Uuden vuoden säätiedote

Nyt Forecan kolmen päivän sääennuste povaa perjantaille 1.1.2021 maahan pilvisyyttä ja sateita. Päivälämpötila vaihtelee etelän +2 asteesta pohjoisen -6 pakkasasteeseen, mutta viikonlopulle luvataan kiristyviä pakkassäitä.

Jotkin asiat ovat pysyneet sataprosenttisesti samanlaisina vuodesta toiseen. Kuten hyvän uuden vuoden toivotukset! Siis:

Taina Hautamäki