Lahdensuon perheen näytelmäharrastajat
Kuvalähde: Harri Nuolivirran kotialbumi.
Kun Jalmari Lahdensuosta tuli Suomen Kansallisteatterin johtaja vuonna 1914, hän ohjasi ensi töikseen näytelmän Pohjalaisia. Kaikkien aikojen ensimmäinen esitys toteutettiin epävirallisena kenraalinäytöksenä Lapualla, ja Jalmarin veli Jalo oli ensimmäinen, joka silloin esitti Jussin roolin. Heti tämän perään näytelmä esitettiin kansallisteatterissa, kerta toisensa jälkeen suuren suosion saaneena. Kymmenen vuotta myöhemmin 1924 Jalmari teki näytelmästä oopperaversion, joka oli samanlainen menestys, ja jota on luonnehdittu suomalaisten kansallisoopperaksi. Seuraavana kesänä 1925 Jalmari ohjasi saman tarinan vielä Suomi-Filmi Oy:lle mykkäelokuvaksi. Kuvauksia tehtiin Alahärmässä ja Lapualla. Ensimmäisissä näytelmä- ja oopperaversioissa Harrin Jussin roolihahmolla oli vielä yllään korsnäsinpaitaa muistuttava paita, mutta elokuvaversiossa nähdään jo se tuttu paita, jota alettiin nimittää roolihahmon mukaan jussipaidaksi.
Pohjalaisia -näytelmän viesti
Pohjalaisia -näytelmän tarina perustuu osin todellisiin tapahtumiin Härmässä 1850-luvun puolivälissä, jolloin häjykulttuuri kukoisti seudulla. Tarinassa kuvataan paikallisen väestön taistelua pintasivistyksellä silattua ja väkivaltaisesti käyttäytyvää virkavaltaa vastaan.
Artturi Järviluoma esiintyi näytelmän käsikirjoittajana, vaikka myöhemmin todettiinkin tarinan olleen pääasiassa edesmenneen Anton Kankaan käsialaa. Järviluoma kuitenkin muisteli ”kirjoitustyötään” myöhemmin seuraavasti: ”Vanhemmat ihmiset muistavat vielä, minkälainen masentunut mieliala vallitsi maassamme vuoden 1913 paikkeilla… Silloin näytti siltä, että kaikki toivo olisi mennyttä ja että Suomen kansan otsalle olisi jo painettu orjan merkki… Minkäänlaista arvostelua tai edes vapaampaa ajatusta ei saanut sanomalehdessä olla. Siitä huolehtivat ensiksikin venäläisten kätyrit, mutta siitä täytyi huolehtia myöskin päätoimittajien, sillä muussa tapauksessa uhkasi lehteä lakkautus. Kaikki julkiset tiaisuudet olivat samoin tarkan valvonnan alla. Ja jos puheissa oli viittauskin ”yleisvaltakunnallisuutta” vastaan, niin oli puhujalla edessä mahdollisesti Siperian matka. Näytti jo siltä, että koko kansa oli nöyrtynyt ja alistunut kohtaloonsa. Toteltiin venäläisten määräyksiä, mutta sisällä kuohui kiukku. Se oli tämä kiukku, joka minut pani kirjoittamaan Pohjalaisia. Näytelmässä tahdottiin siis sanoa jotakin. Se ei ollut vain taidetta taiteen vuoksi. Senpä vuoksi Kansallisteatterin johtokunta tuomitsikin sen huonoksi taiteeksi ja aikoi kieltää siltä pääsyn parrasvaloon. Ja esittämättä Pohjalaisia olisi jäänytkin, ellei hyvä ystäväni, Jalmari Lahdensuo, ollut silloin Kansallisteatterin johtajana… Mutta pääasia oli, että santarmit ja venäläisten kätyrit eivät mitään huomanneet. Kansatieteellinen naamioitus kesti. Harrin Jussi sai tuhansia kertoja jo maailmansodan aikana lausua yleisölle kapinallisia ajatuksia. Hän sai julistaa uutta uskoansa ja näkemystänsä: ”Minä näen kansan kulkevan kirkkain otsin. Se kansa ei koskaan nöyrry ruoskaa tottelemaan.”
Jussipaidasta tuli yksi eteläpohjalaisuuden symboleista. Pohjalaisia -näytelmän tarinan vuoksi siihen liitettiin mielikuvia häjyille ominaisesta kapinallisuudesta, joka ei herroja kumartele. Jussipaitaan liittyy vieläkin viesti herraskaista ylemmyyttä uhmaavasta omanarvontunnosta, mutta suurimmalle osalle paidan historia on silti vieras.
ENSIMMÄINEN JUSSIPAITA
Ensimmäisistä vuoden 1914 näytelmäesityksistä ei ole valokuvia, joiden perusteella näkisi, millainen oli Jussin rooliasu alkujaan. Kerrotaan, että sen kutoi Jalo Lahdensuolle Jussin roolia varten yksi lapualaisista näytelmäharrastajista, kutojan ja ompelijan ammattia harjoittava neiti Maiju Petäjä. Sama tarina mainitsee, että mallina toimi Kansallismuseossa ollut vanha, punaharmaa villapaita. Museon kokoelmista ei kuitenkaan ole löytynyt jussipaidan tyyppistä paitaa. Sen sijaan löytyi korsnäsinpaitoja ja vöyriläisiä paitoja, joten esikuva saattoi olla niissä. Seuraavissa esityksissä Helsingin näyttämöllä luultavasti käytettiinkin juuri korsnäsinpaitaa.
On toinenkin teoria jussipaidan synnystä. Senkin mukaan malli haettiin kansallismuseossa olleista paidoista, mutta paidat teetettiin Helsingin yliopiston eteläpohjalaisen osakunnan jäsenille. Tällöin ensimmäiset jussipaidat teki neulomakoneella eräs Museokadulla asunut rouva, ja lisää teetettiin helsinkiläisessä taidekutomossa. Paidat valmistuivat tammikuussa 1928. Vaan nykyisenkaltainen jussipaitahan oli nähty mykkäelokuvassa jo vuonna 1925, joten osakunnan paitojen mallin täytyi tulla siltä suunnalta.
NEITI MAIJU PETÄJÄ
Ensimmäinen jussipaita valmistui siis todennäköisesti juuri Pohjalaisia -mykkäelokuvaa varten. On helppo arvata, että Jalmarin ohjaustyö kiinnosti laajaa lapualaista perhe- ja ystäväpiiriä, joka kaikin tavoin pyrki auttamaan kuvausten järjestämisessä. Maiju Petäjä kuului ohjaaja Jalmari Lahdensuon tuttaviin paitsi näytelmätoiminnan kautta, myös perhepiirin kautta, sillä Maiju oli Eelin ja Vihtori Kosolan läheinen ystävä. Maiju oli taitava käsityöläinen, minkä osoituksena ovat tiedot hänen voittamistaan palkinnoista maakunnassa järjestetyissä näyttelyissä. Vuonna 1928 hänellä tiedetään olleen pieni vaateliike Kosolan talossa, Eelinin kukkakaupan yhteydessä, jolloin hän myös sanomalehdissä mainosti tuotteitaan. Kun Pohjalaisia -elokuvaa kuvattiin Härmässä ja Lapualla, vaikuttaa varsin todennäköiseltä, että Jussin roolia esittäneen Oiva Soinin paita olisi ollut Maijun kutoma.
Taina Hautamäki
Kansikuva: Pohjalaisia -elokuvasta vuodelta 1925. Kuvassa Harrin Jussi (Oiva Soini) sekä Liisa (Aino Lohikoski) Kuvalähde: Finna.fi / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
LÄHTEITÄ / LISÄÄ AIHEESTA:
Ilkka-Pohjalainen 1.2.2023, Marja-Riitta Vuorela / Ensimmäisen jussipaidan kutojaksi mainitun neiti Petäjän mysteeri selvisi – ”Erittäin mielenkiintoinen nainen”, sukututkija sanoo. (Sukututkija Elina Järven haastattelu Ilkka-Pohjalaisessa 1.2.2023) https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja-kulttuuri/ensimm%C3%A4isen-jussipaidan-kutojaksi-mainitun-neiti-pet%C3%A4j%C3%A4n-mysteeri-selvisieritt%C3%A4in-mielenkiintoinen-nainen-sukututkija-sanoo
Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n nettisivut 30.6.2023 / Tunnetko jussipaidan tarinaa? https://www.taito.fi/ajankohtaista/kasityoblogi/tunnetko-jussipaidan-tarinaa/
Kosolan talon blogi 24.8.2021 / Pohjalaisia https://kosolantalo.fi/pohjalaisia/
Kansalliskirjasto.fi / SF Uutiset 1.11.1936 No 6 / Artturi Järviluoma: Miten Pohjalaisia syntyi?