Uudemman siipiosan kunnostuskuvia Lassilan päädystä

Matkalla kohti ennen ja jälkeen -kuvia on edetty alkutilanteesta sokkelin ja hirsivaurioiden korjauksen kautta tuulettuvan rossipohjan rakentamiseen. Seuraavana tässä päädyssä tehdään uusi lattia.

Kosolan joensuuntainen siipiosa on muutamaa vuotta kadunsuuntaista (1861) nuorempi, sillä se on rakennettu 1887. Kun vanhempaa siipiosaa rakennettaessa on hyödynnetty todennäköisesti paikalla aikaisemmin sijainneen talon hirsiä, uudemman runko on tehty kauttaaltaan samanlaisista hirsistä.

Uudempi siipiosa on toiminut viimeksi kirjakauppana, minkä vuoksi kaikki huonetiloja muodostaneet väliseinät oli poistettu. Tältä tilassa näytti ennen töiden aloitusta:

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20191118_110143-1024x768.jpg
Näkymä kadun- ja sillanpuoleiselta päädyltä kohti Lassilan päätyä.

Ulkoseinillä oli valkoiseksi maalattu lastulevypinta, jonka takana koolaus ja mineraalivillaeriste. Lattioissa oli ruskealla muovimatolla pinnoitettu 3 cm:n vahvuinen lastulevy, jonka alla mineraalivilla. Vanhoja lattioita ei ollut juurikaan säilynyt ja ainoastaan Lassilan päädyn joen puoleiselta nurkalta löytyi yhä seinällä olevia tapettikerroksia. Sekä lattian tasoa että ikkunoita oli jossain aikaisemmassa kunnostuksessa nostettu 24-25 cm alkuperäisestä korkeudestaan. Ikkunoiden korotuksesta jääneet aukot oli täytetty hirrenpätkillä ja pellavalla, mutta rakojakin oli jäänyt, ja niistä veti. Koska lämpöpattereiden takana ei ollut eristeitä lainkaan, lämpövuoto on ollut ikkunoiden alla ilmeinen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20191118_111042-1024x768.jpg
Koneellisen ilmanvaihdon putkisto sisäkaton alapinnassa oli massiivinen. 

Vanhoissa rakennuksissa koneellinen ilmanvaihto saattaa aiheuttaa ongelmia, jos rakenteet eivät ole täysin tiiviitä, jos ne ovat huonokuntoisia ja ilmanvaihto luo voimakkaan alipaineen. Silloin se imaisee rakenteissa olevia mikrobeja ja muita haitallisia epäpuhtauksia huoneilmaan. Mikäli on käytetty nykyaikaisia rakennusmateriaaleja, niissä olevat erilaiset kemialliset yhdisteet imeytyvät silloin huoneen hengitysilmaan samalla tavalla. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa paine-erot ovat yleensä niin pieniä, ettei niistä tule ongelmia. Painovoimaisella ilmanvaihdolla on lukuisia muitakin hyviä puolia. Ongelmat tulevatkin sen laskennallisista mitoituksista, koska vaatimustenmukaisuus on vaikeampi osoittaa kuin koneellisessa ilmanvaihdossa. Painovoimaiseen nyt pyritään ja jos rakennusvalvonta on laskelmiin tyytyväinen, kerron miten se toteutuu.

Hirsikorjauksia varten tehtiin samanaikaisesti töitä sekä ulkona että sisällä:

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20200508_150604-1024x768.jpg
Pihan asvaltointi peitti sokkelin täälläkin tuoden kosteuden kiinni alimpiin seinähirsiin, minkä vuoksi lahovauriota oli runsaasti. Asvaltti kuorittiin pois ja sokkelin kivet kaivettiin näkyville.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20200820_141442-1024x768.jpg
Kivet olivat sisäänkäynnin puoleisella nurkalla päässeet liikkumaan mahdollisesti sen vuoksi, että siinä on kaivettu aikaisemminkin, kun on viety kuvassa näkyviä putkituksia maan alle. Maaperää liikutettaessa kivet voivat liikkua mukana. Toinen kaivamisesta aiheutuva riski on, että ei tiedetä onko talo perustettu hirsiarinalle, kaivetaan savisessa maassa liian syvälle ja kuivatetaan maaperää. Silloin perustusten alla oleva savi pääsee kuivumaan ja kutistumaan, hirsi alkaa lahota ja perustukset liikkua. Hirsiarina löydettiin tämänkin siipiosan alta ja todettiin, että ainakin tällä nurkalla se oli hyvässä kunnossa – ja peiteltiin takaisin saveen.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on IMG_20200512_120101-768x1024.jpg
Sisäpuolella rossipohja oli korvattu laatalla todennäköisesti samassa yhteydessä, kun keskemmälle rakennettiin uusi kellari vuonna 1959. Laatan alla ollut täytemaa oli vajonnut ja laatta oli murtunut moneen palaan. Poistettiin sekä laatan palaset että täytemaa ja nyt palautetaan tuulettuva rossipohja tähänkin. Sokkelin kivien liikkuessa oli liikkunut myös porstuan seinä, jossa aikaisemmat hirsikorjaukset oli tehty ilman liitoksia. Liikkumisesta ja hirsien kosteusvaurioista aiheutuneet ongelmat näkyvät hyvin myös huonetilan sisäpuolella, porstuan vastaisella nurkalla.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20200901_123137-768x1024.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20200901_112719-1024x768.jpg
Kivet oikaistiin ja pienimpiä kiviä korvattiin Tiistenjoelta Vanhasta Ämmälästä saaduilla järeämmillä kivillä.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20200912_101425-1024x768.jpg
  Oikaistuille kiville valettiin tukimuuri ja kissanluukkuja tuli kaikille kolmelle sivulle. Lattian haltijaparruille tehtiin tukipilarit.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20201008_102506-1024x768.jpg
Lahovaurioiden vuoksi hirsiä meni tällä seinustalla vaihtoon neljä varvia. Seinää tuettiin uusilla följareilla.
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20201120_133344-1024x768.jpg
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20201215_115259-1024x768.jpg
Kookas vanha muurinpohja sai kannen, johon meidän aikamme rakentajat jättivät omat terveisensä jälkipolvien löydettäväksi. Nyt on varaus sille, että tilaan voidaan myöhemmin muurata uusi uuni samalle paikalle.   
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20210107_131848-1024x768.jpg
Maapohjalle levitettiin suodatinkangas ja mursketta, minkä jälkeen kerättiin kaikki roska pois. Lattiaa voidaan alkaa rakentaa. Kulkuluukku alapohjaan tehdään sisältä.

Taina Hautamäki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Search
Blogiarkisto

Viimeisimmät postaukset