KOSOLAN TALO
ENNEN JA TÄNÄÄN
Kosolan talon historia vuodesta 1861 on poikkeuksellinen. Talon tarina kertoo vahvoista yrittäjistä ja sivistäjistä, häjyistä ja vallesmanneista, voimallisesta maataloudesta ja nuorisoseuraliikkeestä, amerikansiirtolaisuudesta ja körttiläisyydestä, jääkärivärväreistä ja lapuanliikkeestä, kapinahengestä ja vaikuttajuudesta. Se tarina on väkivallan ja vakauden, voiman ja vastavoiman tarina eteläpohjalaisuuden sydämessä.
Nyt talon historiassa on kääntynyt jälleen uusi sivu. Taloa kunnostetaan sen ikään ja arvoon sopivilla perinteisillä menetelmillä ja sitä lähdetään askel kerrallaan kehittämään eteläpohjalaisen kulttuuriperinnön vierailukeskuksena.
Kosolan talon historia
Kosolan talossa harjoitettiin edistyksellistä maataloutta ja sen pellot oli raivattu Lapuan Alajoen lakeuden reunalle. Ensimmäiset omistajat olivat Anders Gustaf ja Maria Lovisa Wikman. Talossa harjoitettu maakauppa vireytti liike-elämää ja toi saataville uusia työkaluja ja hyödykkeitä.
Sekä häjyjen että fallesmannien mellastus oli pahimmillaan, kunnes alkoi vähitellen hiipua mm. nuorisoseuraliikkeen, amerikansiirtolaisuuden ja körttiläisyyden vaikutuksesta. Talon väkeä oli mukana näissä kaikissa liikkeissä. Kauhavan ruma fallesmanni Adolf Hägglund majoittui talossa luultavasti 1880-luvun lopulla selvittäessään veljensä Felixin kuolinpesää ja joutuessaan myymään tämän pahennusta herättäneen oluttehtaan.
Juho ja Sanna Keron omistajuuden aikana vasta 16-vuotias Jaakko Hissa perusti taloon Suomen ensimmäisen maaseutukirjakaupan, joka toi sivistystä, tuki kansakoulutyötä ja paransi koulutusta vastaan olleiden asenteita. Eteläpohjalainen vaikuttajanainen Aliina Lahdesuo oli Kerojen tytär ja vietti lapsuutensa talossa. Ilmeisesti juuri Kerot rakennuttivat taloon suuren lisäosan. Konkurssissa talon omistajuus siirtyi Sannan sisarelle ja tämän puolisolle, Maria ja Iisakki Kosolalle.
Sekatavarakauppa, kuvausajankohta 1912-1917.
Suomen itsenäistymisessä talo asukkaineen näytteli merkittävän roolin jääkärivärväyksessä, suojeluskuntaliikkeessä, asekätkennässä ja venäläisten aseistariisumisessa. Itsenäisyyden kuohuvimpina alkuvuosina se oli Lapuanliikkeen myötä kaikkien aikalaisten tuntema kiintopiste valtakunnan poliittisella kartalla. Vihtori ja Eelin Kosolan vieraina kävi tunnettuja historian hahmoja, mm. marsalkka Mannerheim. Talon liiketiloissa on toiminut monenlaisia yrityksiä aina kellosepästä jalkineliikkeeseen ja pankkiin. Seitsemänkymmentä vuotta Herättäjä-yhdistyksen toimitalona sinetöi tähänastisen tarinan pitkällä körttiläisyyden kaudella.
Henkilöt vasemmalta lukien: Kauno Kangas, toimittaja Arvid Kaján, Vihtori Kosola, kirjailija Pertti Uotila, Leo Leinonen, Niilo Kosola ja Artturi Vuorimaa. Kuva otettu 13.7.1930.
Kosolan talo 1900-luvun alkupuolella.
Salainen pommitehdas kosolassa 1917
Kosolan talossa valmistettiin pommeja vuonna 1917, kun itsenäistymistä ajavat aktivistit hankkivat aseita Lapuan suojeluskunnan käyttöön. Pommeja valmistettiin salaa Kosolan yläkerrassa aivan taloon majoitettujen venäläisten santarmien nenän edessä.
Taneli Mäkelä luki tarinan vuoden 1917 Lapuan pommitehtaasta Kosolan Talo Oy:lle kesäkuussa 2020. Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Vihtori Kosola ja se on julkaistu Hakkapeliitta-lehdessä nro 5/1928. Kuuntele tarina tältä videolta.
Kosolan talon nykypäivä
Kesän kynnyksellä 2019 talon uudeksi omistajaksi tuli vaasalaislähtöinen Jari Vesanen, joka asuu Kauhavan Varpulan kylästä Sipooseen siirretyssä, Lapuan edellisen kirkon hirsistä rakennetussa pohjalaistalossa. Uusi omistaja tähtää siihen, että Kosolan talo kunnostetaan säilyttävin menetelmin niin, että se on entisellään vielä seuraavienkin 160 vuoden kuluttua.
Tällä hetkellä pyritään rakentamaan erilaisia yhteistyöverkostoja esimerkiksi matkailuyritysten, perinteisiä kädentaitoja hallitsevien käsityöläisten, rakennusperintöorganisaatioiden, museoammattilaisten, historian ja kansatieteen opiskelijoiden ja tutkijoiden, ohjelmallisten esiintyjien ja elävöittäjien ym. sellaisten osaajien kanssa, jotka näkevät yhteistyössä samat rajattomat mahdollisuudet kuin mekin.
Lisäksi suunnitellaan näyttelyä, laaditaan käsikirjoituksia ja arvioidaan aikatauluja, joiden rajoissa toimenpiteissä on mahdollista edetä. Keittiöön on löydetty kumppaniyrittäjä ja kunnostus on aloitettu hirsikorjauksilla sekä rossipohjan palauttamisella niihin osiin, missä ei ole kellaria.
Työ etenee vanhan talon ehdoilla tutkimuksen ja dokumentoinnin sekä mahdollisimman hyvän suunnittelun kautta.
Sivun mustavalkokuvat: Lapuan kaupungin museot, Pyhälahden valokuvaamo. Kopiointi kielletty.