Vasta julkistettu Suomen historian dosentin, tietokirjailija Jukka-Pekka Pietiäisen teos on ensimmäinen perusteellinen elämäkerta Vihtori Kosolasta, oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen johtajasta. Kirja valottaa hänen koko elämänkaartaan myös eturivin maanviljelijänä, jääkäriaktivistina, 1920-luvun johtavana lakonmurtajana sekä vapaussodan konekiväärimiehenä.
Lapualla Kosolan talossa pidettävässä tilaisuudessa klo 15.30 Pietiäinen kertoo erityisesti Mäntsälän kapinasta ja sen seurauksista. Häntä haastattelee mediavaikuttaja Jussi Lähde. Samana iltana klo 17.30 Pietiäinen pitää laajemman luennon Kosolasta Lapualla Vanhan Paukun kulttuurikeskuksessa.
Lapuan liike syntyi 1929 torjumaan Neuvostoliiton ja kommunistien uhkaa. Kun eduskunta oli toteuttanut liikkeen päävaatimukset ja rajoittanut kommunistien toimintaa, liikkeen maltillinen aines väistyi ja radikaalein siipi otti ohjat käsiinsä ryhtyen muun muassa väkivaltaisiin muilutuksiin. Laittomuudet huipentuivat Mäntsälän kapinassa 1932, minkä jälkeen eduskunta lakkautti liikkeen tasavallan suojelulain nojalla.
Oikeudenkäynti Kakolan vankilan kirkossa
Mäntsälän kapinan jälkeinen oikeudenkäynti pidettiin Turussa Kakolan vankilan kirkossa. Tuomiolla olivat Lapuan liikkeen johtomiehet. Oikeudenkäynti pidettiin julkisena, mutta oikeussalissa valokuvaaminen oli kielletty. Silloin turkulainen taidemaalari ja piirtäjä Ilmari Kaijala havahtui tilanteen historiallisuuteen. Hän päätti käydä piirtäen ikuistamassa oikeussalin näkymiä. Hän saapui piirtämisvälineineen oikeudenkäyntiä seuraamaan eikä häntä estetty.
Oikeudenkäynnin kuluessa Kaijalan kynästä syntyi reilut 30 kuvaa, jotka esittivät Lapuan liikkeen johtajaa Vihtori Kosolaa ja muita Lapuan liikkeen johtajia, käräjätuomaria sekä laajempaa salinäkymää.
Suomen asema Neuvostoliiton naapurina oli kuitenkin niin tulenarka, ettei taiteilija uskaltanut julkistaa kuvia. Hän kätki kuvat kotiinsa, ja hänen kuoltuaan keuhkotuberkuloosiin 1944 hänen puolisonsa Aksa Kaijala, o.s. Carlstedt (1893 – 1971) säilytti kuvia vuosikymmeniä. Hänen jälkeensä kuvat periytyivät heidän tyttärelleen Liisa Kaijalalle (1913 – 2010). Heidän poikansa Lauri Kaijala oli kaatunut jatkosodassa 22-vuotiaana 1941 perheettömänä.
1990-luvulle tultaessa Liisa Kaijala halusi lahjoittaa pois historiallisesti arvokkaat piirrokset, joiden säilyttäminen oli aiheuttanut huolta ja pelkoa hänen vanhemmilleen. Hän otti yhteyttä tuntemaansa pankinjohtajaan, ja kysyi, miten toimia, jos hän lahjoittaisi ne Lapuan kaupungille.
Pankinjohtaja otti yhteyttä Lapuan kaupunginjohtajaan Paavo Latva-Raskuun, joka oli aiemmin hänen tuttavansa Salon kaupungin suunnittelusihteerinä, ja tiedusteli, ottaisiko Lapuan kaupunki kuvat vastaan lahjoituksena.
”Lapuan kuuluu pitää yllä lähihistorian tapahtumia”
Paavo Latva-Rasku piti selvänä, että kaupunki ottaa piirrokset kokoelmiinsa, sillä hänen mielestään Lapuan liikkeen päämajakaupungilla on erityinen vastuu pitää yllä tietoisuutta 1930-luvun vaiheista Suomen historiassa. Marraskuussa 1994 hän nouti lahjoituksen yhdessä Lapuan kaupungin silloisen kulttuurisihteerin Esa Honkimäen kanssa, jonka suvun historia ja kotitalo kytkeytyvät Lapuan liikkeeseen.
Esa Honkimäen isoisä Jalo Lahdensuo toimi Lapuan liikkeen aikana 1931–1932 puolustusministerinä. Hän oli suhtautunut aluksi Lapuan liikkeeseen myönteisesti, mutta liikkeen ryhdyttyä väkivaltaisuuksiin hän asettui sitä vastaan ja oli mukana presidentin esikunnassa, josta käsin Mäntsälän kapina kukistettiin. Liikkeen sisällä häntä pidettiin syyllisenä myös Vihtori Kosolan vangitsemiseen.
Jalo Lahdensuota vastaan tehtiin muilutusyritys, josta hän sai kuitenkin vihiä ja kutsui miehiä turvakseen kotitaloonsa. Muiluttajien saapuessa 17.7.1932 tapahtui Honkimäen kapinaksi nimetty kahakka, jossa ammuttiin joitakin laukauksia. Muiluttajat tuomittiin oikeudessa. Ampumisen jäljet ovat edelleen Honkimäen talon eteisen seinissä tapettien alla.
Luovutustilanne oli helpotus lahjoittajalle
Latva-Rasku ja Honkimäki ajoivat Turkuun, ja astelivat korkean kaupunkikerrostalon ylimpään kerrokseen. Siellä he kohtasivat hyvin jännittyneen rouvan.
– Liisa Kaijala kertoi, että halusi vihdoin lopettaa pelkäämisen ja luovuttaa piirrokset Lapuan kaupungille täysin valtuuksin, Latva-Rasku muistelee.
– Perheessä oli läpi vuosikymmenten pelätty, että jos Neuvostoliitto miehittää Suomen ja kuvat löydetään, he joutuvat vaikeuksiin. Heidät voitaisiin tulkita kommunisminvastaisen liikkeen kannattajiksi ja viedä siitä tuomiolle. Vaikka kuvat oli peitelty makuuhuoneen yläkomeron perimmäiseen nurkkaan vaatteiden taakse, huoli oli aina ollut läsnä. Kun kannoimme piirrokset pois, Liisa Kaijala oli hyvin helpottunut, Latva-Rasku kertoo.
Lapuan kaupungin omistuksessa olevista piirroksista kymmenen kehystettiin, ja ne ovat olleet esillä Lapualla vain kerran osana Lapuan liikkeestä kertovaa laajempaa näyttelyä vuonna 2001. Vihtori Kosolan elämäkerran nyt valmistuttua Paavo Latva-Rasku nosti esiin ajatuksen piirrosten näytteille tuomisesta historialliseen Kosolan taloon, joka toimii nykyisin historiamatkailukohteena. Jäätyään eläkkeelle kaupunginjohtajan virastaan hän palvelee kaupungin kulttuurielämää Lapuan taide- ja tiedesäätiön puheenjohtajana. Lapuan miehet tuomiolla -näyttelyn kymmenen piirrosta ovat lainassa Lapuan liikkeen museon kokoelmasta, joka kuuluu Lapuan kaupungin museoiden kulttuurihistorialliseen yksikköön.
Kosolan talon näyttelyssä kerrotaan nyt ensimmäistä kertaa Liisa Kaijalan välittämiä kokemuksia piirrosten aiheuttamasta pelosta perhepiirissä. Amanuenssi Mikko Valon mukaan se on kiinnostavaa taustatietoa, joka tallennetaan nyt myös kirjallisessa muodossa ainutlaatuisen kokoelman yhteyteen.
– Piirrokset ovat oikeudenkäynnin valokuvauskiellon vuoksi ainoat kuvalliset dokumentit Mäntsälän kapinan historiallisesta oikeudenkäynnistä.
Lapuan miehet tuomiolla -näyttely on avoinna yleisölle 14.-17.11. klo 15 – 19 (kievarin kahvila avoinna) sekä sen jälkeen Kosolan talon muiden tapahtumien yhteydessä 5.1.2024 saakka.
Taidemaalari Ilmari Kaijala
Ilmari Fredrik Kaijala (28. huhtikuuta 1886 Paattinen – 13. syyskuuta 1944 Rymättylä) oli piirtäjä, taidemaalari ja piirustuksenopettaja. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta 1905.
Kaijala opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1906–1910 sekä Pariisissa Académie Colarossissa 1913. Hän teki myös opintomatkoja Ruotsiin, Venäjälle, Viroon ja Norjaan. Hän piirsi maisemapiirroksia sekä lempeän karikatyyrisiä henkilökuvia eri yhteiskuntaluokkien ihmisistä tiede- ja virkamiehistä aina Turun torikauppiaisiin ja vossikkakuskeihin saakka. Öljyvärimaalauksen hän aloitti vuoden 1912 tienoilla. Maalarina Kaijala sai vaikutteensa realismista ja jälki-impressionismista.
Ilmari Kaijala kuului 1900-luvun alun Turussa vaikuttaneeseen Punainen huone -taiteilijaryhmään ja oli Turun Taiteilijaseuran perustajajäseniä. Hän opetti piirustusta Turun oppikouluissa ja Turun piirustuskoulussa. Hän toimi Turun Taiteilijaseuran kuvaamataiteellisen ryhmän puheenjohtajana 1943–1944. Kaijala vietti viimeisen elinvuotensa Rymättylässä, jossa hän jatkoi piirtämistä ja maalaamista elämänsä loppuun saakka. Hänen taiteellisesta perinnöstään sekä laajasta teoskokoelmastaan huolehtii Turun kaupungin museot.
Jukka-Pekka Pietiäinen
Fil.tri, dosentti Jukka-Pekka Pietiäinen on suomalainen historioitsija, tietokirjailija ja kirja-alan pitkäaikainen vaikuttaja. Hän on työskennellyt mm. Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajana sekä Valtionarkiston projektitutkijana Itsenäistymisen vuodet -hankkeessa sekä vaikuttanut useissa eri kirja-alan toimielimissä, muun muassa Kopiosto- ja Sanasto-tekijänoikeusjärjestöissä. Hän toimi pitkään myös Helsingin Sanomien tietokirjakriitikkona.