Iisakki Kosolan kalunkirjoitus

Iisakki Kosola oli alkujaan talon nuorempi poika eli tilaton mies. Näin kuitenkin luetteloitiin hänen omaisuutensa vuonna 1901.

1902 Huhtikuun 15 päivänä jätetty Alavuden tuomiokunnan arkistoon, todistaa John Sahlström.

Wuonna 1901 Lokakuun 21. päivänä toimitettiin kalunkirjoitus ja arvio siinä omaisuudessa jonka Maanviljeliä Iisakki Kustaanpoika Kosola tämän pitäjän kirkonkylästä, kuoltuansa jälkeensä jätti. Joka kuoli viime Elokuuna 1. päivänä jättäen jälkeensä vaimonsa, Maria Juhontyttären ja sen kanssa avioliitossa siitetyt lapset, poika Vihtori, Wäinö ja Wille, tytär Lempi. Kaikki holhunalaisia, joiden oikeutta valvoi Maanviljeliä Wille Lagerstedt tämän pitäjän Alanurmon kylästä ollen läsnä.

Sekä edellisestä avioliitosta Miina – – tyttären kanssa poijan Kustaa vainajan lapsi tytär Liisa Wilhelmiina, jolle holhojaksi oli määrätty Talollinen Heikki Tallbacka Kortesjärven pitäjästä, joka kuitenkaan ei ollut saapuvilla. Sitte kun leski muistutettiin tarkasta kalun edesannosta, niin aljettiin toimitus kuin seuraa:

                                                                                             

Hevonen ja haravakone 1930-luvulla Lapuan Hellanmaassa. Kuva: Finna.fi / Suomen maatalousmuseo Sarka. Kuvaaja: Armas Majapuro.

Että tämä kuolinpesä on oikein edes annettu vakuutan valan velvoituksella, aika kuin alussa                                                                                 

Maria Kosola leski  (merkki)

Tässä kalunkirjoituksessa olen ollut läsnä alaikäisten puolesta

W. Lagerstedt

Että ilmoituksen johdosta näin on tarkoin kirjaan pantu ja annettu, todistaa

Juho Lakso (kirj sama), Fredriki Lassila, Herman Ylihärsilä

Waivaisten prosentti  maksettu 12/4 1902

Matti Ojanperä

Mikä oli Iisakin jäämistön arvo?

Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimella räknättynä 69.960 markkaa vuonna 1901 oli arvoltaan suunnilleen sama kuin 331.074 € tänään. Maksamisia ja muita menoja Iisakilla oli siten n. 136.007 €:n edestä. Kalunkirjoituksessa ei kuitenkaan mainita talon eläimiä, joita oli varmasti.

Iisakki oli alkujaan talon nuorempi poika, joka osti kotitalonsa velkoihin joutuneelta vanhemmalta veljeltään vankilassa ansaitsemillaan rahoilla. Ylihärmässä sijainnut kotitalo kuitenkin paloi vuonna 1888, mikä oli kova isku ja johti siihen, että Iisakki myi tilan ja muutti Lapualle. Hän osti Huhtalan talon Liuhtarista sekä ensimmäisen myllyosuuden. Mutta kun lankomies Juho Kero teki konkurssin ja Filppula n:o 2 huutokaupattiin vuonna 1891, takaajana olleen Iisakin oli käytännössä pakko huutaa talo itselleen. Siihen nähden, että Iisakki nousi linnareissunsa jälkeen varattomuudesta talolliseksi, koki tulipalon ja oli Kerojen talon ostettuaan vaarassa joutua itsekin vararikkoon, oli hänen vuonna 1901 jättämänsä perintö huomattava.

  • Kulu = aisakello
  • Fältti = kyntöaura
  • Aara = hankoaura, peltoaatra
  • Tolkka = sila, selustin, setolkka
  • Pättiä = tärpättiä
  • Klihta = pellavan puhdistamiseen käytetty työväline
  • Käyrä = nahan ompeluun käytetty neula
  • Paria = patja
  • Hantuuki = käsipyyhe
  • Lasikartiinit = ikkunaverhot

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

2 Responses

  1. Todistamassa ollut Juho Lakso? Voisikohan hän olla entinen Juho Tuominiemi Ilmajoelta, joka 1889 tuomittiin väärän rahan teosta Vaasaan kuritushuoneeseen, oli Viipurissakin vankilassa. Vapautumiksensa jälkeen joskus noin 1901 muutti nimensä Juho Laakso/Lakso .
    Myöhemmin muutti sitten Amerikkaan.

    1. Vaikea sanoa. Lapualta löytyy useampi Juho Lakso -niminen, joka olisi voinut olla perunkirjaa todistamassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Blogiarkisto
Viimeisimmät kommentit